Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle 2022 (K 7/2022 vp) (TAS 270/2022)
Tasa-arvovaltuutettu oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana 2.6.2022 yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle 2022. Tasa-arvovaltuutettu on antanut valiokunnalle myös kirjallisen lausunnon, jossa valtuutettu korosti seuraavia seikkoja:
Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus
Syrjinnän uhrien oikeussuojan parantaminen
Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa kertomuksessaan eduskunnalle tarvetta vahvistaa syrjinnän uhrien oikeussuojaa oikeusministeriössä vireillä olevassa yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa.
Myös tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä syrjinnän uhrien oikeusaseman parantamista. Tasa-arvovaltuutettu on käsitellyt sukupuolisyrjinnän uhrin asemaa ja oikeussuojan kehittämistarpeita omassa eduskunnalle antamassaan kertomuksessa 2022 (K 1/2022 vp).
Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien seuraamusjärjestelmää ja oikeussuojakysymyksiä tarkasteltaisiin myös rinnakkain sen sijaan, että niitä kehitettäisiin erikseen.
Risteävä syrjintä
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää risteävää syrjintää koskeviin asioihin, joihin sovelletaan nykyisellään pelkästään yhdenvertaisuuslakia, vaikka risteävän syrjinnän yhtenä elementtinä olisi sukupuoli, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu. Tämä rajoittaa merkittävästi tasa-arvovaltuutetun mahdollisuuksia sekä syrjintätilanteiden valvonnassa että tasa-arvon edistämisessä. Tasa-arvovaltuutettu pitääkin tärkeänä, että tasa-arvovaltuutetullakin olisi toimivalta sellaisissa risteävän syrjinnän tilanteissa, joissa sukupuoli on yksi vaikuttava tekijä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta ja hyvityksestä
Yhdenvertaisuuslain esitysluonnoksessa ehdotetaan, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voisi määrätä hyvitystä muissa kuin työelämään liittyvissä asioissa. Tasa-arvovaltuutettu pitää ehdotusta sinänsä kannatettavana, sillä lautakuntamenettely mahdollistaisi hyvityksen vaatimisen matalammalla kynnyksellä ja ilman kuluriskiä. Tämä edistäisi syrjinnän uhrin oikeussuojaa. Asiaan liittyy kuitenkin vielä selvitettävää ja arvioitavaa.
Tasa-arvovaltuutettu on omassa kertomuksessaan eduskunnalle ehdottanut selvitettäväksi lautakunnan kehittämistä lain valvontaelimestä matalan kynnyksen oikeussuojaelimeksi. Tasa-arvovaltuutettu on pitänyt tärkeänä sitä, että tässä yhteydessä tarkasteltaisiin myös yksilön vireillepano-oikeutta lautakunnassa myös tasa-arvoon liittyvissä asioissa ja kanneoikeuden kehittämistä kollektiivisempaan suuntaan (K 1/2022 vp., s. 33–37).
Vaikka tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnalle ei ehdoteta toimivaltaa määrätä hyvitystä työelämään liittyvissä syrjintäasioissa, on hyvä huomata, että niihin liittyy usein myös syrjinnän uhrin korvausvaatimuksia esimerkiksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, korvausta ansionmenetyksestä, irtisanomisajan palkasta tai vuosilomakorvauksen menettämisestä.
Mikäli yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle annettaisiin ehdotettu toimivalta määrätä hyvitysseuraamus yhdenvertaisuuslain rikkomisen perusteella, olisi tärkeää selvittää nopealla aikataululla, tulisiko lautakunnalle antaa toimivalta määrätä hyvitys maksettavaksi myös tasa-arvolain rikkomisen perusteella (K 1/2022 vp, s. 28–29).
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle mandaatti valvoa työelämään liittyvää syrjintää
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa ehdotetaan, että yhdenvertaisuusvaltuutettu saisi toimivallan käsitellä työelämän syrjintää koskevia asioita ja voisi viedä nämä asiat jatkossa myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Ehdotusta perustellaan syrjinnän uhrin oikeussuojan parantamisella. (K 7/2022 vp., s. 16)
Tasa-arvovaltuutettu on kannattanut sitä, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalla olisi toimivaltaa myös työelämän syrjintäkieltojen ja edistämisvelvoitteiden valvonnassa.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia valvovien viranomaisten toimivaltuuksien olisi tärkeää olla mahdollisimman selkeät ja samankaltaiset, jotta oikeussuojajärjestelmä olisi mahdollisimman selkeä myös syrjinnän uhrien näkökulmasta ja jotta syrjinnän uhrien pääsy oikeuksiinsa toteutuisi syrjintäperusteesta riippumatta. Erityisesti risteävän syrjinnän näkökulmasta tämä olisi tärkeää.
Tasa-arvovaltuutetun lausunto on luettavissa kokonaan liitteenä (pdf).
10.06.2022
