Laittoman uhkauksen syyteoikeuden muuttaminen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta (TAS 226/2020, annettu 10.8.2020)
Oikeusministeriö pyysi tasa-arvovaltuutettua lausumaan luonnokseksi hallituksen esitykseksi, jossa laittoman uhkauksen syyteoikeuden säännöstä ehdotetaan muutettavaksi.
Tasa-arvovaltuutettu kannattaa ehdotusta muuttaa laittoman uhkauksen syyteoikeutta. Ehdotuksen mukaan laittomasta uhkauksesta tulisi virallisen syytteen alainen, jos uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
Esityksen tavoitteena on tehostaa työ- tai julkisen luottamustehtävän vuoksi henkilöön kohdistetun laittoman uhkauksen saattamista syytteeseen. Työtehtävä tai julkinen luottamustoimi on voitava suorittaa ilman asiatonta häirintää tai pelkotiloja aiheuttavaa väkivallalla tai muulla rikoksella uhkaamista. Esitys on osa hallitusohjelman tavoitetta puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, jotka uhkaavat sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä.
Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä sukupuolinäkökulman huomioimista ilmiöön puuttumisessa. Naiset ovat tutkimusten mukaan alttiimpia seksistiselle vihapuheelle. Brutaalit ja seksualisoidut uhkaukset kuolemasta, raiskauksesta ja väkivallasta voivat täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Kuten ehdotuksessa todetaan, naisten aktiivisuuteen esimerkiksi toimittajina, tutkijoina ja poliitikkoina yhteiskunnallisessa keskustelussa kohdistuu miehiä useammin seksuaalissävytteistä rikoksella uhkaamista. Sen lisäksi, että tällaiset teot voivat loukata yksittäisen henkilön kunniaa tai yksityisyyttä, yhteiskunnallisella tasolla on haitallista, jos uhkausten kohteeksi joutuminen vähentää naisten aktiivista osallistumista julkiseen keskusteluun ja joidenkin aiheiden käsittelyn välttelyyn (niin sanottu chilling effect).
Selvitysten mukaan naiset kokevat työpaikoilla miehiä enemmän väkivaltaa ja väkivallan uhkaa. Tämä johtuu voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneistä toimialoista ja siitä, että väkivallan uhka koskee erityisesti naisvaltaisia palvelu-, terveys- ja sosiaalialaa. Tasa-arvovaltuutettu katsoo ehdotuksen mukaisesti, että syyteoikeuden muutos virallisen syytteen alaiseksi parantaisi näissä työpaikkojen väkivallan uhan tilanteissa naisten asemaa. Vastaavasti miesvaltaisissa asiakaspalvelutehtävissä laittoman uhkauksen syyteoikeuden muutos olisi nähtävissä myönteisenä kehityksenä.
Tasa-arvovaltuutettu yhtyy luonnoksessa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan lainmuutos voi muokata yleisiä asenteita ja rohkaista naisia osallistumaan aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun eri toimijoina.
Tasa-arvovaltuutettu pitää myönteisenä sitä, että hallituksen esityksen luonnoksessa sukupuolivaikutusten arviointi on tehty varsin monipuolisesti. Viranomaisten edistämisvelvollisuutta käsiteltäessä olisi kuitenkin tarpeen todeta myös tasa-arvolain 6 c §:n mukainen viranomaisen velvollisuus ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Koko lausunto on luettavissa Lausuntopalvelu.fi:ssä.
22.12.2020
