Vuosilomaa koskeva lakiesitys: Lainmuutos asettaisi äidit epäedulliseen asemaan ja olisi välitöntä syrjintää

Tasa-arvovaltuutettu otti kantaa työryhmän ehdotukseen vuosiloman rajoittamisesta kuuteen kuukauteen perhevapaan ajalta. Esityksen mukaan äidille, joka käyttää hänelle varatun 105 päivän äitiysvapaan, kertyy vuosilomaa vanhempainvapaan ajalta vain 51 päivältä, kun taas isälle, joka pitää isyysvapaan kokonaisuudessaan, kertyy vuosilomaa 102 päivältä. Ero vuosilomaa vanhempainvapaan ajalta kerryttävien lomapäivien määrässä on siis merkittävä.

Tasa-arvovaltuutettu ei kannata ehdotettua vuosilomakertymän rajoittamista perhevapaan ajalta.
– Lainmuutos asettaisi äidit epäedulliseen asemaan. Aiemmin naisten äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta vuosilomaa on kertynyt keskimäärin kymmeneltä kuukaudelta. Ehdotettu muutos lyhentäisi keskimääräistä äitien perhevapaalta karttuvaa vuosilomaa hieman vajaa 40 prosenttia, tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen toteaa.

Toisin kuin äitiys- ja isyysvapaa, vanhempainvapaa on – silloin, kun ehdot sen saamiselle täyttyvät – sekä äidin että isän käytettävissä oleva perhevapaa. Vanhemmilla on oikeus valita, kumpi vanhemmista käyttää oikeutta vapaaseen. Vanhemmat voivat myös jakaa vanhempainvapaan keskenään tai jaksottaa sen laissa säädetyllä tavalla. Vanhemmat ovat vanhempainvapaan suhteen sillä tavalla samassa asemassa, että heitä tulee kohdella samalla tavalla vanhempainvapaaseen liittyvien etuuksien saajina.

– Jos siitä seikasta, että edunsaajana on nainen, suoraan seuraa heikommat edut kuin saajan ollessa isä, naiset asetetaan epäedulliseen asemaan välittömästi sukupuolen perusteella, Mäkinen toteaa.
– Perhevapaiden käytön lisääminen on tavoitteena erittäin positiivinen, mutta siihen tulee pyrkiä muutoin kuin säätämällä naisia syrjivää lainsäädäntöä.

Perustuslaissa säädetään sukupuolten tasa-arvon edistämisestä yhteiskunnallisessa toiminnassa. Säännöksellä korostetaan tasa-arvon keskeistä merkitystä näillä yhteiskuntaelämän alueilla, erityisesti palkkauksessa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa, mistä juuri tässä asiassa on kysymys. Tästä syystä tulisi olla erittäin painavia perusteita puuttua perustuslain turvaamaan suojaan julkisen talouden säästöjen tavoittelemiseksi. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että nyt ehdotetut lainmuutokset eivät täytä perusoikeuden rajoitukselta edellytettyjä hyväksyttävyys- ja suhteellisuusvaatimuksia.

Mäkinen huomauttaa, että ehdotettu lainuudistus tulisi heikentämään myös useiden yksinhuoltajien asemaa ja taloutta nykyiseen verrattuna.
– Lainmuutoksella olisi vaikutuksia ennen kaikkea pienten lasten äitien asemaan ja suurin osa yksinhuoltajista on äitejä. Ehdotus ei myöskään tämän takia ole kannatettava sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Yksinhuoltajien perheillä on muutoinkin taloudellisesti vaikeampaa ja tarve erilaisille työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista auttaville järjestelyille suuri.

Tasa-arvovaltuutettu oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana 11.2.2016.

Tasa-arvovaltuutetun lausunto kokonaisuudessaan:
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 145/2015)

11.02.2016