Tasa-arvovaltuutetun keskeiset suositukset tasa-arvon vahvistamiseksi 2027–2030

Esitteen kannessa on vaaleanpunaisia, turkooseja, oransseja ja vaaleita puisia ihmishahmoja ja otsikko: Tasa-arvovaltuutetun keskeiset suositukset tasa-arvon vahvistamiseksi 2027–2030. Tasa-arvo rakennetaan päätöksillä.

Tähän on koottu tasa-arvovaltuutetun keskeiset suositukset seuraavan hallituskauden tasa-arvopolitiikan painopisteiksi. Yksityiskohtaisemmat ehdotukset esitetään tasa-arvovaltuutetun eduskuntakertomuksessa, joka luovutetaan eduskunnalle syksyllä 2026.

 

1. Tasa-arvolaki uudistetaan ja oikeussuoja vahvistuu

Nykyinen sääntely ei kaikilta osin turvaa tehokasta oikeussuojaa eikä vastaa muuttunutta yhteiskuntaa.

Tämä edellyttää lainsäädännön kokonaisvaltaista uudistamista ja oikeussuojan vahvistamista.

  • Tasa-arvolaki uudistetaan kokonaisuutena
  • Oikeussuojakeinot ovat tehokkaita ja saavutettavia
  • Syrjintälainsäädäntö muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden

Oikeuksien on toteuduttava käytännössä.

 

2. Tasa-arvovaltuutetun toimintaedellytykset turvataan

Tasa-arvon toteutuminen edellyttää riippumatonta ja vaikuttavaa tasa-arvovalvontaa.

Tämä edellyttää riittäviä resursseja, selkeitä toimivaltuuksia ja vahvaa asemaa.

  • Tasa-arvovaltuutetun resurssit vastaavat tehtäviä
  • Lainvalvonta on vaikuttavaa ja kattavaa
  • EU-oikeuden edellyttämät velvoitteet toteutuvat

Ilman toimivia instituutioita oikeudet jäävät tyhjiksi.

 

3. Työelämän tasa-arvo rakennetaan uudelle tasolle

Suomalaiset työmarkkinat eivät ole tasa-arvoiset. Sukupuoli ja perhevastuut vaikuttavat edelleen palkkaukseen, urakehitykseen ja työmarkkina-asemaan.

Tämä edellyttää rakenteellisia muutoksia työelämän sääntelyyn, läpinäkyvyyteen ja valvontaan.

  • Samapalkkaisuus toteutuu käytännössä
  • Palkka-avoimuutta vahvistetaan ja työntekijän oikeus saada tietoa palkkauksesta turvataan
  • Raskauteen ja perhevapaisiin liittyvä syrjintä tunnistetaan ja siihen puututaan tehokkaasti
  • Työnantajan velvollisuus turvata syrjimättömät ja häirinnästä vapaat työolot on selkeä ja tehokas

Syrjinnän kielto ei riitä – tarvitaan toimivat rakenteet.

 

4. Sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat täysimääräisesti

Jokaisella on oikeus itsemääräämiseen, koskemattomuuteen ja syrjimättömään kohteluun.

Tämä edellyttää lainsäädännön ja palvelujärjestelmän johdonmukaista kehittämistä sateenkaaripoliittisella ohjelmalla.

  • Syrjintä ehkäistään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla
  • Intersukupuolisten lasten oikeus kehon koskemattomuuteen turvataan
  • Eheytyshoidot kielletään

Perusoikeudet kuuluvat kaikille.

 

5. Tekoäly ja digitalisaatio tukevat tasa-arvoa

Tekoäly muuttaa julkisen vallan käyttöä ja palvelujärjestelmiä.

Tämä edellyttää ennakollista arviointia, selkeitä velvoitteita ja jatkuvaa seurantaa.

  • Tekoälyjärjestelmien sukupuolivaikutukset arvioidaan järjestelmällisesti
  • Algoritmisen syrjinnän riskit tunnistetaan ja ehkäistään
  • Digitalisaatio vahvistaa perus- ja ihmisoikeuksia

Teknologia ei ole sukupuolineutraalia.

 

6. Sukupuolistuneen väkivallan torjuntaan luodaan pysyvät rakenteet

Nykyiset rakenteet eivät riitä ehkäisemään väkivaltaa eivätkä turvaa uhrien asemaa.

Tämä edellyttää pysyviä, lainsäädäntöön perustuvia väkivallan vastaisen työn rakenteita ja yhtenäisiä toimintamalleja.

  • Väkivallan ehkäisy perustuu pysyviin rakenteisiin
  • Riskinarviointi ja riskinhallinta ovat valtakunnallisesti systemaattisia
  • Palveluketjut ovat katkeamattomia ja pitkäjänteisesti rahoitettuja

Väkivaltaan puuttuminen ei voi olla tilapäistä.
 

 

19.05.2026