Tasa-arvovaltuutettu hakee viestinnän korkeakouluharjoittelijaa
Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on tarjolla viestinnän opiskelijalle tai viestintään erikoistuneelle sukupuolentutkimuksen, sosiaalipsykologian tai sosiologian opiskelijalle 3–4 kuukauden harjoittelupaikka sopimuksen mukaan ajalle syyskuu–joulukuu 2024.
Korkeakouluharjoittelijan pääasialliset tehtävät
Harjoittelija työskentelee viestintäasiantuntijan parina ja avustaa tasa-arvovaltuutetun päivittäisessä viestinnässä. Työtehtävät tarjoavat monipuolisen kokemuksen viestinnän eri osa-alueilta sekä tasa-arvolain valvonnasta ja tasa-arvon edistämisestä. Painopiste harjoittelijan työssä on päivittäisviestinnässä: tasa-arvovaltuutetun sidosryhmäviestinnässä (viestintä sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeen laatiminen sidosryhmille) ja verkkoviestinnässä (tasa-arvovaltuutetun nettisivujen päivittäminen ja intrauudistukseen osallistuminen). Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita viestinnän tehtäviä.
Harjoittelijalta odotamme
Toivomme, että hakija on opiskellut jo useamman vuoden. Odotamme hakijalta erinomaista kirjallista ilmaisutaitoa. Hyvä molempien kansalliskielten taito sekä muu kielitaito katsotaan hakijalle eduksi. Toivomme, että hakija kokee sosiaalisen median luonnolliseksi ympäristöksi. Ymmärrys inklusiivisesta ja saavutettavasta viestinnästä sekä Canvan hallitseminen luetaan eduksi. Perehtyneisyys sukupuolten tasa-arvon kysymyksiin luetaan myös hakijalle eduksi. Arvostamme lisäksi luovuutta, mukautusmiskykyä ja kykyä työskennellä itsenäisesti.
Palkkaus
Korkeakouluharjoittelijan palkka 1632 euroa/kk. Toivomme, että harjoittelijalle on myönnetty harjoittelutuki.
Harjoittelun ajankohta
Sopimuksen mukaan 3–4 kk ajalla syyskuu–lokakuu
Tasa-arvovaltuutettu
Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.
Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Tasa-arvovaltuutetun toimistossa työskentelee yksitoista henkilöä.
Tarjoamme tuetun lounaan. Osa viikosta on mahdollista työskennellä etänä.
Tasa-arvovaltuutettu korostaa toiminnassaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja arvostaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.
Sijainti
Hämeentie 3, 00530 Helsinki. 30.5. alkaen Ratapihantie 9, 00520 Helsinki
Hakemuksen lähettäminen
Toivomme hakemukset ensisijaisesti sähköisinä Valtiolle.fi-palvelun kautta. Voit kuitenkin hakea tätä työpaikkaa myös toimittamalla hakemuksesi kirjaamon postiosoitteeseen. Sekä hakemuksessa että kirjekuoressa tulee mainita haettavan tehtävän ID-numero. Kirjeen tulee olla perillä hakuajan päättymiseen mennessä. Hakuaika päättyy 7.6.2024 klo 16.15.
Tasa-arvovaltuutettu kirjaamo
PL 22
00023 Helsinki
Lisätietoja harjoittelusta
Viestintäasiantuntija Päivi Ojanperä, puh. 0295666837, [email protected]
20.05.2024
Tasa-arvovaltuutettu hallitusneuvottelijoille: Tasa-arvoa on vahvistettava tasa-arvolakia korjaamalla
Hallitusohjelmaneuvottelijat kuulivat 31.5.2023 tasa-arvovaltuutettua tasa-arvolain muutostarpeista.
Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että kaikki hallitukset edistävät tasa-arvoa Suomessa. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että hallituksen valmisteltavaksi tulee alkavalla hallituskaudella joka tapauksessa tasa-arvolain muuttaminen muun muassa EU:n palkka-avoimuusdirektiivin sekä pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolijakauman tasa-arvoa koskevan direktiivin voimaanpanemiseksi. Tässä yhteydessä on tärkeä toteuttaa toimia, joita eduskunta edellytti valtioneuvostolta tasa-arvolain kehittämiseksi tasa-arvovaltuutetun eduskuntakertomuksesta antamassaan kirjelmässä (E 40/2022 vp).
Eduskunnan kirjelmässä todetut toimenpiteet
Tasa-arvovaltuutettu on antanut eduskunnalle kertomuksen tasa-arvon tilasta keväällä 2022. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat eduskunnassa kertomuksen käsittelyn yhteydessä hyväksyneet seuraavat tavoitteet, joilla syrjinnän uhrin oikeussuojaa tulee ainakin vahvistaa:
- laajentamalla tasa-arvolain mukaisen hyvityksen soveltamisala koskemaan syrjintää viranomaistoiminnassa, työhönottopäätöstä edeltävää syrjintää sekä sellaista käyttäjäyrityksen syrjivää menettelyä, joka vaikutta työntekijän työsuhteen jatkumiseen
- kehittämällä yhdenvertaisuus- sekä tasa-arvolautakunnan matalan kynnyksen oikeussuojaelimeksi, joka voi määrätä maksettavaksi hyvitystä
- laatimalla mahdollisimman pikaisesti tarvittavat täsmennykset ja lisäykset lainsäädäntöön vuokratyössä ja sekä määräaikaisissa ja vaihtelevan työajan työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemiseksi
- laatimalla samanarvoista työtä koskeva määritelmä tasa-arvolakiin lisättäväksi
- laatimalla tasa-arvolain 6 §:ään lisättäväksi säännös, jonka mukaan työnantajan velvoite on ennaltaehkäistä seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintä
- huolehtimalla tasa-arvolainsäädännön toteuttamisen ja valvonnan edellyttämistä riittävistä voimavaroista sekä
- laajentamalla tasa-arvovaltuutetun toimivaltaa risteävän syrjinnän tilanteisiin.
Muut tasa-arvolain kehittämistarpeet matalan kynnyksen oikeussuojan vahvistamiseksi
Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että tasa-arvolakiin lisätään menettelyt, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa tai muissa Suomeen verrattavissa olevissa EU:n jäsenmaissa:
- Tasa-arvolakiin lisätään säännös, jonka mukaan tuomioistuimen on tarjottava tasa-arvovaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi kun tasa-arvolain mukaista kannetta käsitellään tuomioistuimessa. Vastaava säännös on jo yhdenvertaisuuslain 27 §:ssä. Menettely on tuonut tuomioistuimille niiden tarvitsemaa tietoa EU-oikeuden tulkinnasta sekä yhdenvertaisuuslain tulkinnasta ja hyvityskäytännöstä.
- Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että eduskunnan hyväksymän kannan mukaisesti tasa-arvovaltuutetulle annetaan mahdollisuus kanteen nostamiseen tasa-arvolakiin perustuvissa syrjintäriidoissa. Valtioneuvoston tilaaman oikeussuojan kehittämistä syrjintätilanteissa koskevan selvityksen (VnTeas 2020:50) mukaan kynnys saada syrjintäasiansa käsitellyksi tuomioistuimessa on kohtuuttoman korkea oikeudenkäynteihin liittyvän kuluriskin takia. EU:n komission ehdottamassa ja nyt EU-parlamentin käsiteltävänä olevassa direktiiviluonnoksessa tasa-arvoelinten asemasta todetaan: jäsenvaltioiden tulisi mahdollistaa, että tasa-arvovaltuutetun kaltaiset toimijat voisivat poikkeuksellisissa tilanteissa myös omissa nimissään nostaa kanteen syrjintää kokeneen henkilön puolesta.
31.05.2023
