Tasa-arvovaltuutettu hallitusneuvottelijoille: Tasa-arvoa on vahvistettava tasa-arvolakia korjaamalla

Hallitusohjelmaneuvottelijat kuulivat 31.5.2023 tasa-arvovaltuutettua tasa-arvolain muutostarpeista. 

Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että kaikki hallitukset edistävät tasa-arvoa Suomessa. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että hallituksen valmisteltavaksi tulee alkavalla hallituskaudella joka tapauksessa tasa-arvolain muuttaminen muun muassa EU:n palkka-avoimuusdirektiivin sekä pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolijakauman tasa-arvoa koskevan direktiivin voimaanpanemiseksi. Tässä yhteydessä on tärkeä toteuttaa toimia, joita eduskunta edellytti valtioneuvostolta tasa-arvolain kehittämiseksi tasa-arvovaltuutetun eduskuntakertomuksesta antamassaan kirjelmässä (E 40/2022 vp).

Eduskunnan kirjelmässä todetut toimenpiteet

Tasa-arvovaltuutettu on antanut eduskunnalle kertomuksen tasa-arvon tilasta keväällä 2022. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat eduskunnassa kertomuksen käsittelyn yhteydessä hyväksyneet seuraavat tavoitteet, joilla syrjinnän uhrin oikeussuojaa tulee ainakin vahvistaa:

1. laajentamalla tasa-arvolain mukaisen hyvityksen soveltamisala koskemaan syrjintää viranomaistoiminnassa, työhönottopäätöstä edeltävää syrjintää sekä sellaista käyttäjäyrityksen syrjivää menettelyä, joka vaikutta työntekijän työsuhteen jatkumiseen
    
2. kehittämällä yhdenvertaisuus- sekä tasa-arvolautakunnan matalan kynnyksen oikeussuojaelimeksi, joka voi määrätä maksettavaksi hyvitystä
    
3. laatimalla mahdollisimman pikaisesti tarvittavat täsmennykset ja lisäykset lainsäädäntöön vuokratyössä ja sekä määräaikaisissa ja vaihtelevan työajan työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemiseksi
    
4. laatimalla samanarvoista työtä koskeva määritelmä tasa-arvolakiin lisättäväksi
    
5. laatimalla tasa-arvolain 6 §:ään lisättäväksi säännös, jonka mukaan työnantajan velvoite on ennaltaehkäistä seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintä
    
6. huolehtimalla tasa-arvolainsäädännön toteuttamisen ja valvonnan edellyttämistä riittävistä voimavaroista sekä 
    
7. laajentamalla tasa-arvovaltuutetun toimivaltaa risteävän syrjinnän tilanteisiin.

Muut tasa-arvolain kehittämistarpeet matalan kynnyksen oikeussuojan vahvistamiseksi

Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että tasa-arvolakiin lisätään menettelyt, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa tai muissa Suomeen verrattavissa olevissa EU:n jäsenmaissa:

1. Tasa-arvolakiin lisätään säännös, jonka mukaan tuomioistuimen on tarjottava tasa-arvovaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi kun tasa-arvolain mukaista kannetta käsitellään tuomioistuimessa. Vastaava säännös on jo yhdenvertaisuuslain 27 §:ssä. Menettely on tuonut tuomioistuimille niiden tarvitsemaa tietoa EU-oikeuden tulkinnasta sekä yhdenvertaisuuslain tulkinnasta ja hyvityskäytännöstä. 
    
2. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että eduskunnan hyväksymän kannan mukaisesti tasa-arvovaltuutetulle annetaan mahdollisuus kanteen nostamiseen tasa-arvolakiin perustuvissa syrjintäriidoissa. Valtioneuvoston tilaaman oikeussuojan kehittämistä syrjintätilanteissa koskevan selvityksen (VnTeas 2020:50) mukaan kynnys saada syrjintäasiansa käsitellyksi tuomioistuimessa on kohtuuttoman korkea oikeudenkäynteihin liittyvän kuluriskin takia. EU:n komission ehdottamassa ja nyt EU-parlamentin käsiteltävänä olevassa direktiiviluonnoksessa tasa-arvoelinten asemasta todetaan: jäsenvaltioiden tulisi mahdollistaa, että tasa-arvovaltuutetun kaltaiset toimijat voisivat poikkeuksellisissa tilanteissa myös omissa nimissään nostaa kanteen syrjintää kokeneen henkilön puolesta. 

31.05.2023