Talouspolitiikka tarvitsee sukupuolitietoista budjetointia (HE 99/2025 vp; TAS/665/2025, annettu 15.10.2025)
Tasa-arvovaltuutetun lausunto valtion talousarviosta vuodelle 2026
Tasa-arvovaltuutettu oli 15.10.2025 eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana valtion ensi vuoden talousarviosta. Valtuutettu korosti lausunnossaan sukupuolitietoisen budjetoinnin merkitystä talouspolitiikalle sekä tasa-arvovaltuutetun valvontatyön tarvitsemia resursseja.
Miksi sukupuolitietoista budjetointia tarvitaan?
Sukupuolitietoinen budjetointi tekee talouspolitiikasta oikeudenmukaisempaa. Sen avulla voidaan tunnistaa, miten esimerkiksi työllisyystoimet tai työttömyys- tai toimeentuloturvaan tehtävät muutokset vaikuttavat naisiin ja miehiin. Se tekee näkyväksi myös sen, miten eri politiikkatoimet kohdentuvat eri sukupuoliin ja miten ne vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon.
Naisten ja miesten työllisyystilanne eroaa, koska naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla ja eri tehtävissä. Suhdanteet vaikuttavat eri tavoin toimialoihin, mikä voi heijastua naisten ja miesten työttömyyslukuihin. Naisten ja miesten taloudellinen asema on myös erilainen. Tämä näkyy esimerkiksi naisten ja miesten välillä olevassa keskimääräisessä palkkaerossa tai käytettävissä olevissa tuloissa.
Miten sukupuolitietoista budjetointia voidaan kehittää?
Sukupuolitietoinen budjetointi on kansainvälisesti arvostettu tasa-arvon edistämisen väline. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että sukupuolitietoisella budjetoinnilla voidaan lisätä talousarviopäätösten vaikuttavuutta ja lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä.
Seuraavilla toimenpiteillä voidaan edistää sukupuolitietoista budjetointia:
1) Sisällytetään talousarvioon sisältyviä tasa-arvoyhteenvetoja kattavimmiksi sukupuolivaikutuksien arvioinneiksi. Tämä edellyttää, että valtiovarainministeriö antaa selkeät ohjeet yhteenvetojen tekemisestä niiden laadun parantamiseksi. Sukupuolivaikutusten arvioinnin kehittämisen tueksi asetetaan työryhmä, jossa on edustettuna talous- ja vaikutusarviointiin perehtyneiden asiantuntijoiden ja tutkijoiden lisäksi myös tasa-arvoasiantuntijoita.
2) Selkeytetään talousarvioon sisältyviä tasa-arvotavoitteita. Sukupuolitietoisen budjetoinnin onnistumista tukevat selkeästi määritellyt kansalliset ja hallinnonalakohtaiset tasa-arvotavoitteet, joita vasten sukupuolivaikutusten arviointia voidaan tehdä. Edellisessä kohdassa mainittu työryhmä voisi tarvittaessa tehdä myös ehdotuksen siitä, miten kansalliset tasa-arvotavoitteet voitaisiin kytkeä talousarvion ohella myös esimerkiksi hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan.
3) Parannetaan sukupuolittain jaotellun tilastotiedon, datan ja vaikuttavuustiedon saatavuutta. Tällaisen tiedon avulla voidaan arvioida, miten esimerkiksi verotus, etuudet, palvelut vaikuttavat eri sukupuoliin. Erilaisen tasa-arvotiedon hyödyntämistä, kuten myös tilastojulkaisujen ja mikrosimulaatioaineistojen käyttöä ja saatavuutta tulisi muutoinkin parantaa hallinnon kaikilla tasoilla. Sukupuolittain jaoteltu tieto olisi tärkeää saada myös yleisesti saataville, sillä se parantaisi hallinnon läpinäkyvyyttä ja osaltaan edistäisi kohdentamaan resursseja tasa-arvoa parhaiten edistävällä tavalla.
Tasa-arvovaltuutettu tarvitsee lisää resursseja
Tasa-arvovaltuutettu toi kuulemisessa esiin vakavan huolen valtuutetun resurssitilanteesta.
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä tasa-arvovaltuutetun määräraha esitetään pysyvän vuoden 2025 tasolla. Siinä ei ole otettu huomioon vireillä olevien lainsäädäntömuutosten aiheuttamaa tehtävien merkittävää kasvua.
Tasa-arvovaltuutettua ollaan nimeämässä palkka-avoimuusdirektiivin (EU) 2023/970 edellyttämäksi valvontaelimeksi. Tasa-arvovaltuutetulle tulee sen myötä useita uusia tehtäviä. Tasa-arvovaltuutettu tulee toimimaan markkinavalvontaviranomaisten ohella yhtenä EU:n asteittain toimeenpantavaa tekoälyasetusta valvovana viranomaisena. Myös EU:n yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimiä koskevan direktiivien (EU) 2024/1499 ja (EU) 2024/1500 toimeenpanon myötä tasa-arvovaltuutetulle tulee uusia tehtäviä.
Palkka-avoimuusdirektiivi ja muut lainmuutokset merkitsee tasa-arvovaltuutetulle kokonaan uusia lainvalvontatehtäviä. Se lisää merkittävästi myös ohjaus- ja neuvontapalvelujen kysyntää.
Tilanne on kestämätön, sillä tasa-arvovaltuutettu on kärsinyt pitkään resurssien vajeesta. Esimerkiksi viime vuonna valtuutetulle tuli käsiteltäväksi 1322 yhteydenottoa. Yhteydenottomäärät ovat jatkaneet kasvuaan vuonna 2025. Vuoteen 2020 verrattuna yhteydenotot ovat lisääntyneet noin 55 %:ia.
Tasa-arvovaltuutetun tehtävien ja resurssien välille on kasvanut selkeä kuilu, mikä vaarantaa syrjintää kokeneen auttamisen tehokkaalla ja yhteydenottajan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tämä ei ole kestävää oikeusvaltion näkökulmasta. Lainvalvonta vaatii toimiakseen riittävät resurssit.
Mikäli tasa-arvovaltuutetulle ei osoiteta riittäviä lisäresursseja, vaarantuu tasa-arvovaltuutetun kyky toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).
16.10.2025
