Sosiaaliturvaan esitettyjen muutosten vaikutus tasa-arvoon on huomioitava (HE 116/2025; TAS/691/2025, annettu 14.10.2025 ja HE 112/2025 vp; TAS/685/2025, annettu 16.10.2025)
Tasa-arvovaltuutettu antoi kirjallisen lausuntonsa hallituksen esityksestä toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntotuttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta sekä hallituksen esityksestä eduskunnalle yleistukea koskevasta lainsäädännöstä. Tasa-arvovaltuutettu kiinnitti kummassakin antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että sosiaaliturvaan esitettyjen muutosten yhteisvaikutukset tasa-arvoon tulee arvioida riittävän kattavasti.
Toimeentulotukeen tehtävät muutokset
Käsiteltävänä olevan toimeentulotukea koskevan esityksen keskeisenä tarkoituksena on laajentaa henkilöryhmiä, joita toimeentulotukilaki velvoittaisi ilmoittautumaan työnhakijaksi työvoimaviranomaiseen perusosan alentamisen uhalla. Tasa-arvovaltuutettu esittää huolensa siitä, että sosiaaliturvaan asettavien velvoitteiden ja sanktioiden lisääminen ei johda haluttuun lopputulokseen vähentää etuuden tarvetta, vaan ainoastaan vähentää sen saatavuutta. Tasa-arvovaltuutettu pitää myös todennäköisenä, että velvoitteiden ja sanktioiden asettamisella on vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja erityisesti lapsiperheiden asemaan.
Tasa-arvovaltuutettu huomauttaa, että sosiaaliturvalla joudutaan usein tukemaan myös henkilöitä, jotka käyvät osa-aikaisissa töissä, mutta joiden palkkatulot eivät yksin riitä elämiseen. Osa-aikatyötä tekevien osalta uudistus tarkoittaisi, että perustoimeentulotukea saadakseen heidän olisi haettava kokoaikatyötä. Esityksen myötä matalapalkka-alalla työskentelevien naisten mahdollisuudet parantaa tilannettaan heikkenevät, kun mahdollisuuksia työllistyä suuremmille tuntimäärille tai kokoaikaiseksi ei tosiasiallisesti ole. Kokoaikatyö tarkoittaisi matalapalkka-aloilla monesti kahden tai useamman osa-aikaisen työn yhdistämistä, mikä saattaa olla tosiasiallisesti mahdotonta osa-aikatyöntekijöitä sitovan laajan kertakaikkisen lisätyövelvoitteen vuoksi.
Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa lisäksi, että erityisesti pienten lasten yksinhuoltajaäideillä ja erityislasten vanhemmilla ei välttämättä todellisuudessa ole mahdollisuutta työskennellä kokoaikaisesti. Tasa-arvovaltuutettu edellyttääkin, että lainsäätäjän on tiedostettava asiantuntijoiden huomiot siitä, että perhe-elämään liittyy moninaisia hoiva- ja huolenpitovelvollisuuksia, jotka eivät välttämättä taivu kaavamaisiin etuusehtoihin.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi perustoimeentulotuen ansiotulovähennyksen poistamista, jotta kannusteet työllistyä vähäisestä osa-aikatyöstä suuremmille tuntimäärille tai kokoaikaiseen työhön voisivat vahvistua. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että tämä tavoite voi kuitenkin toteutua vain silloin, jos kokoaikatyötä on tosiasiallisesti tarjolla. Muissa tapauksissa kyse on heikennyksestä elantoon.
Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korvaava yleistuki
Osana sosiaaliturvauudistusta hallitus ehdottaa esityksessään eduskunnalle työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korvaamista uudella yleistuella. Esityksen mukaan yleistukea maksettaisiin, jos työttömällä työnhakijalla ei olisi oikeutta ansiopäivärahaan tai hänen ansiopäivärahakautensa olisi päättynyt ja hänellä olisi taloudellisen tuen tarve. Yleistukeen liittyy aktivointijakso, jonka aikana työnhakijalle järjestettäisiin palveluprosessiin kuuluvia tapaamisia.
Tasa-arvovaltuutettu pitää sosiaaliturvan yksinkertaistamista sinänsä kannatettavana tavoitteena. Uudistuksessa tulee kuitenkin varmistaa, että muutokset eivät heikennä perusoikeuksien toteutumista tai sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvovaltuutettu pitääkin välttämättömänä, että kaikkia yleistuen ehdotuksia arvioidaan sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Vaikutusarvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi, miten naiset ja miehet eroavat toisistaan yleistuen hakijoina, miten eri etuudet ja tuet jakaantuvat naisille ja miehille.
Tasa-arvovaltuutettu on huolissaan yleistukea koskevan esityksen vaikutuksista erityisesti lapsiperheisiin ja yksinhuoltajiin. Esityksessä todetaan, etteivät huollettavat lapset vaikuttaisi yleistuen tarveharkinnan tulorajaan, toisin kuin nykyisessä työmarkkinatuessa. Lapsiperheistä erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yksinhuoltajat. Työttömien yksinhuoltajien tulot ovat pudonneet jopa 28 %, eivätkä toimeentulotuki tai muut tukimuodot riitä kompensoimaan menetettyjä tuloja. Tilanne on vakava erityisesti lapsen oikeuksien näkökulmasta: lapsen oikeus riittävään toimeentuloon ei voi olla katkolla vanhemman työttömyyden aikana.
Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan huollettavat lapset tulisi aina huomioida sosiaaliturvassa, jotta vanhemmat voivat myös työttömyyden kohdatessa huolehtia lastensa hyvinvoinnista. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä myös yksinhuoltajien ja haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden aseman seuraamista, ja painottaa, että mahdolliset negatiiviset vaikutukset on kompensoitava muilla tukimuodoilla.
Lainsäätäjän velvollisuus edistää tasa-arvoa
Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa siitä, että velvollisuus edistää tasa-arvoa koskee myös lainsäätäjää.
Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan sosiaaliturvan muutokset, kuten toimeentulotukea ja yleistukea koskevat muutokset, voivat hyväksyttävänä pidettävistä tavoitteistaan huolimatta tosiasiallisesti lisätä köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä heikentää työllisyyttä sen sijaan, että tukisivat sitä. Uudistuksilla voi siten tosiasiassa olla eri väestöryhmien tasa-arvoa vahingoittava vaikutus. Tasa-arvovaltuutettu korostaa, että sosiaaliturvajärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville ryhmille.
17.10.2025
