Puolustusvoimien yleisen palvelusohjesäännön päivitys (TAS/259/2026)

Yleisenä huomionaan tasa-arvovaltuutettu haluaa todeta, että ohjesäännön muutosten teemaksi mainittu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen näkyy luonnoksessa myönteisellä tavalla. Ohjesäännössä on kiinnitetty huomiota muun muassa sukupuolisyrjinnän ennaltaehkäisemiseen ja eri sukupuolten yhdenvertaiseen kohteluun.

Tosiasiallisen tasa-arvon edistäminen on myös perustuslain 6 §:n mukainen lähtökohta. Yhdenvertaisuussäännös ei edellytä kaikissa tilanteissa samanlaista kohtelua, vaan se sallii erilaiset ratkaisut hyväksyttävän yhteiskunnallisen perusteen vuoksi. On tärkeää, että yhdenvertaisuusperiaatetta sovelletaan tavalla, joka mahdollistaa yhteiskunnan kehityksen edellyttämän sääntelyn ja tukee tosiasiallisen tasa-arvon edistämistä. Myös tasa-arvolain mukaan viranomaisen tulee edistää kaikessa toiminnassaan sukupuolten tasa-arvoa ja erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.

Epäasiallinen kohtelu ja käytös

Tasa-arvovaltuutettu pitää myönteisenä, että palvelusohjesäännössä kielletään kaikenlainen seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä, kiusaaminen ja simputus. Luonnoksessa on myös asianmukaisesti määritelty, mitä seksuaalisella tai sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan. Lisäksi luonnoksessa todetaan, että epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisystä ja käsittelystä on annettu erilliset Pääesikunnan määräykset ja ohjeet.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että on tärkeää, että toimintaohjeet olisivat laajasti perusyksiköiden ja henkilöstön saavutettavissa. Valtuutettu esitti lisäksi harkittavaksi mahdollisuutta nimetä myös erilliset häirintäyhdyshenkilöt perusyksikköihin. Seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän tilanteissa uhrit tarvitsevat usein erityistä tukea ja neuvontaa. Häirintäyhdyshenkilöiden avulla olisi mahdollista parantaa avun saavutettavuutta. Samalla valtuutettu pitää hyvänä, että palvelusohjesäännössä on selkeästi todettu esimerkiksi varusmiesjohtajien ja muiden esihenkilöiden velvollisuus ilmoittaa ilmi tulleista tapauksista eteenpäin.

Pukeutumisesta ja ulkoasusta

On myönteistä, että palvelusohjesäännön päivitystyössä on päädytty luopumaan sukupuolen perusteella eriytyneistä hiuksia koskevista määräyksistä. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan ratkaisu vastaa yhteiskunnan muuttuneita käsityksiä siitä, millaisia ulkonäkövaatimuksia sotilastehtävissä toimiville voidaan asianmukaisesti asettaa. Samalla se vahvistaa palveluksessa olevien kokemusta yhdenmukaisesta ja johdonmukaisesta kohtelusta.

Valtuutettu pitää tärkeänä, että ulkonäköä koskevat määräykset rakentuvat selkeiden ja tehtävälähtöisten perusteiden varaan. Tällainen lähestymistapa tukee myös sitä, että määräysten vaikutukset palvelusmotivaatioon ja palvelusilmapiiriin ovat mahdollisimman myönteiset.

On tervetullutta, että Pääesikunta on edennyt Yleisen palvelusohjesäännön aikaisemmin tunnistettujen muutostarpeiden toteuttamisessa. Valtuutettu haluaa kuitenkin esittää huolensa siitä, että parta ja viikset kiellettäisiin edelleen lukuun ottamatta tiettyjä poikkeustilanteita. Kiellon perusteet eivät käy ilmi luonnoksesta. Tämän vuoksi tasa-arvovaltuutettu esitti vielä harkittavaksi, tulisiko määräystä arvioida uudelleen ottaen esimerkiksi huomioon, miten asiasta on säädetty tai määrätty muissa NATO-maissa.

Sukupuolittunut kieli

Palvelusohjesääntöluonnoksessa käytetään paikoin edelleen sukupuolittunutta kieltä. Viime vuosina tällaisille nimikkeille ja termeille on pyritty löytämään sukupuolineutraaleja vastineita. Esimerkiksi esimies-sanan sijaan käytetään nykyisin melko vakiintuneesti esihenkilö-sanaa. Vastaavasti myös esimiestehtävä tai esimiesasema on korvattavissa sanoilla esihenkilötehtävä tai esihenkilöasema.

Myös puhuttelussa käytettävät herra- ja rouva-sanat ovat sukupuolittuneita. Tasa-arvovaltuutettu esitti harkittavaksi, että palvelusohjesäännössä siirryttäisiin johdonmukaisesti sukupuolineutraaleihin nimikkeisiin ja termeihin. Myös Suomen kielen lautakunta on suosittanut sukupuolesta riippumatonta kielenkäyttöä ja viitannut muun muassa Euroopan neuvoston vuonna 2007 antamaan suositukseen (Recommendation N° R (90) 4 on the Elimination of Sexism from Language). 

Sukupuolen moninaisuus

Palvelusohjesäännön päivityksen saatteessa todetaan, ettei siinä ole otettu huomioon identiteettiin liittyviä muutoksia. Tasa-arvovaltuutettu pitää tätä valitettavana. Valtuutettu esitti harkittavaksi, olisiko palvelusohjesääntöön voitu sisällyttää yleisenä sukupuolen vahvistamisesta annetun lain (295/2023) 3 §:ssä säädetty periaate, jonka mukaan vahvistettua sukupuolta on pidettävä henkilön sukupuolena.

Sukupuolen vahvistamisen oikeusvaikutuksia muun muassa asevelvollisuuslakiin (1438/2007) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annettuun lakiin (285/2022) on käsitelty syksyllä 2025 eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä 72/2025. Siinä todetaan, että ehdotettujen muutosten tarkoituksena on mahdollistaa palveluksen jatkaminen naisten vapaaehtoisena asepalveluksena niille, jotka vahvistavat sukupuolensa naiseksi kesken varusmiespalveluksen tai varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen.

Ehdotetut muutokset mahdollistaisivat toisaalta palveluksen jatkamisen varusmiespalveluksena niille, jotka ovat vahvistaneet sukupuolensa mieheksi sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaisesti.

Tasa-arvolain 6 c §:n mukaan viranomaisten tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Velvoite tulee ottaa huomioon tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä päätettäessä.

Puolustusvoimien kanssa tekemänsä yhteystyön ja tasa-arvovaltuutetulle tulleiden asiakasyhteydenottojen perusteella valtuutetulle on muodostunut myönteinen kuva siitä, että tasa-arvo ja sukupuolen moninaisuus otetaan huomioon esimerkiksi asepalvelusta järjestettäessä. Valtuutettu pitää tärkeänä, että tätä työtä jatketaan järjestelmällisesti tasa-arvolain 4 §:n ja 6 c §:n edellyttämällä tavalla.

 

Annettu 30.3.2026
 

09.04.2026