Palkkasyrjintäepäily perhevapaalta palanneen opettajan palkkauksessa (TAS 151/2015 annettu 23.11.2015)
Erään koulun opettaja on pyytänyt tasa-arvovaltuutetulta kannanottoa siitä, onko häntä syrjitty naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa kielletyllä tavalla. Hän epäilee työnantajan soveltaneen palkkaehtoja siten, että hän on joutunut sukupuolensa ja perheenhuoltovelvollisuuksien vuoksi epäedullisempaan asemaan kuin työnantajan palveluksessa olevat muut henkilöt.
Lausunnonpyytäjä oli jäänyt pitkälle perhevapaalle ja sen päätteeksi opintovapaalle. Sillä välin työnantajan palkkausjärjestelmä uudistettiin. Kun opettaja palasi takaisin töihin, hänen uuden palkkausjärjestelmän mukainen suoritustasonsa asetettiin alemmaksi kuin hänen nimeämiensä verrokkien suoritustasot oli ensimmäisen kerran palkkausjärjestelmäuudistuksen jälkeen asetettu. Samaan aikaan työskentelyn aloittaneen uuden miesopettajan palkkataso oli määritelty samaksi kuin lausuntoa pyytäneen naisopettajan palkkataso. Lausunnonpyytäjä on siis palkkauksen näkökulmasta arvioitu uutena työntekijänä, vaikka työsuhde oli alkanut useampi vuosi ennen perhevapaan alkamista.
Tasa-arvovaltuutettu ei tee suoritusarviointeja. Sen vuoksi tasa-arvovaltuutettu ei ole ottanut kantaa lausunnonpyytäjän työssä suoriutumiseen sinänsä vaan vain siihen, onko hänen perhevapaillaan ollut tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla epäedullinen vaikutus siihen, mille tasolle hänen työssä suoriutumisensa on arvioitu kuuluvan. Siltä osin, kun asiassa on kysymys opintovapaan epäedullisesta vaikutuksesta palkanmuodostukseen, asiassa voi olla kysymys työsopimuslain tai yhdenvertaisuuslain tulkinnasta, joka kuuluu työsuojeluviranomaisille.
Tasa-arvovaltuutettu katsoi lausunnossaan, että mikäli asianomainen ei olisi ollut opinto- eikä perhevapaalla, on todennäköistä, että hänen suorituksensa olisi ensimmäisessä arviossa asetettu samalle tasolle kuin verrokkien suoritus, koska kyseinen suoritustaso näyttää olleen uudistuksen jälkeisessä ensimmäisessä arviossa lähtökohtana, josta poikkeaminen edellyttäisi erityisiä perusteluja.
Vaikka asianomaisen suoritus on voitu arvioida vasta työhön palaamisen jälkeen, ei perhevapailla olo olisi saanut vaikuttaa epäedullisesti siihen, mille tasolle hänen henkilökohtainen palkanlisänsä asetettiin. Mikäli osoittautuu, että hänet on asetettu verrokkihenkilöitä huonommalle tasolle hänen ensimmäisessä suoritusarviossaan työhönpaluun jälkeen ainoastaan sen vuoksi, että hän on ollut uuden palkkausjärjestelmän voimaantullessa perhevapaalla, ovat hänen perhevapaansa johtaneet tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla muita verrokkihenkilöitä epäedullisempaan kohteluun. Asiassa syntyisi siltä osin syrjintäolettama ja työnantajan tulisi näyttää, että menettelylle on ollut tasa-arvolain mukainen hyväksyttävä syy.
Lopuksi tasa-arvovaltuutettu totesi, että mikäli osapuolet eivät pääse asiassa sovintoon, ratkaistaan sekä työsopimuslain että tasa-arvolain tulkintaa koskevat palkkariidat viime kädessä käräjäoikeudessa.
23.12.2015
