Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä

Mietteliäs nainen istumassa kännykkä kädessään.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista. Käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:

  • sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
  • härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
  • pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit tai puhelinsoitot
  • fyysinen koskettelu
  • sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
  • raiskaus tai sen yritys.

 Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • halventava puhe toisesta sukupuolesta
  • toisen sukupuolen alentaminen
  • työpaikka- tai koulukiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Häirinnän lopettaminen

Tärkeintä häirintätilanteissa on saada häirintä loppumaan. Mikäli häirityn mielestä työnantaja, oppilaitos, etujärjestö tai tavaroiden tai palvelujen tarjoaja on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän poistamiseksi siitä tiedon saatuaan, hän voi tasa-arvolain mukaan vaatia käräjäoikeudessa hyvitystä syrjinnästä. Hyvitystä on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta.

Häiritsijä itse saattaa joutua rikoslain ja vahingonkorvauslain mukaiseen vastuuseen teoistaan. Häirintä työelämässä voi täyttää myös työsyrjintärikoksen tunnusmerkit tai olla työturvallisuuslain vastaista. Jos seksuaalinen häirintä sisältää fyysisen koskemattomuuden tahallisen loukkauksen, asiassa voidaan soveltaa myös rikoslain pahoinpitely- tai seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä. Rikoslaissa on kriminalisoitu myös fyysinen seksuaalinen ahdistelu (Rikoslaki 20 luku 5 a §).

Työsuojelu (aluehallintovirasto, AVI)

Esimerkkejä seksuaalisesta häirinnästä

Jaana, myyjä

Työpaikan taukohuoneen seinällä on nk. pornokalenteri. Jaana on huomauttanut asiasta miespuoliselle esihenkilölleen, mutta tämä on nauranut ja sanonut, ettei niin näyttävän naisen kuin Jaana kannata häiriintyä kalenterin naisista. Jaana ei esimiehen mukaan häviä mitenkään kuvien naisille.

Jaana on pyytänyt esihenkilöään poistamasta työpaikan taukotilasta nk. pornokalenterin, mutta tämä on nauranut ja sanonut, ettei Jaana häviä kalenterin naisille
Kalle on toistuvasti kieltäytynyt seksiin liittyvistä vihjailevista ehdotuksista ja pyytänyt esihenkilöään pitäytymään työasioissa

Kalle, copywriter

Kallen naispuolinen esihenkilö on lähettänyt hänelle Whatsappissä valokuvia itsestään alusvaatteissa ja pyytänyt Kallea kotiinsa. Kalle on toistuvasti kieltäytynyt ja pyytänyt esihenkilöään pitäytymään työasioissa. Kalle kokee alaisena tilanteen ahdistavaksi.

Sara, toimistosihteeri

Sara työskentelee miesvaltaisessa työpaikassa, jossa härskit vitsit ovat arkipäivää. Sanailu ei ole häirinnyt häntä ennen kuin yksi työntekijöistä on alkanut tervehtiä Saraa halaamalla. Lisäksi työntekijä kommentoi usein Saran ulkonäköä sanomalla muun muassa, että ”olet ainakin muodollisesti pätevä”, ”kylläpä tuo mekko näyttää hyvältä päälläsi”, ”miten miehesi antaa sinun tehdä täällä pitkää päivää miesporukassa”. Sara ei tunne enää oloaan mukavaksi työpaikallaan.

Yksi kollegoista halailee Saraa ja kommentoi hänen ulkonäköään vihjailevasti, ja se tuntuu hänestä epämiellyttävältä

Epäiletkö syrjintää?

Tasa-arvovaltuutetulta saat ohjeita ja neuvoja, jos epäilet tulleesi syrjityksi.

Työelämän syrjintätilanteissa:

  • Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteyttä luottamusmieheen ja selvitä oikeutesi.
  • Tasa-arvovaltuutetun neuvot ovat ilmaisia. Ammattiliittojen jäsenmaksu sisältää oikeuden juridiseen neuvontaan.
  • Voit ottaa yhteyttä myös julkiseen oikeusavustajaan, lakiasiaintoimistoon tai asianajajaan. Lakipalvelut ovat yleensä maksullisia. Tarkista, onko sinulla sellainen oikeusturvavakuutus, joka kattaa oikeudenkäyntikulut.

Vähävaraisena voit olla oikeutettu ilmaiseen tai osittain maksulliseen julkisen oikeusavustajan oikeusapuun.

Seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää koskevat lausunnot

null Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta (TAS 256/2013, annettu 30.9.2013)

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta (TAS 256/2013, annettu 30.9.2013)

Tasa-arvovaltuutettu on antanut oikeusministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta. Lausunnossa on keskitytty käsittelemään uutta rikoslain pykälää seksuaalisesta häirinnästä.

Siltä osin kuin luonnoksessa on kyse muusta kuin seksuaalista häirintää koskevasta uudesta kriminalisoinnista, tasa-arvovaltuutettu on viitannut aikaisemmin ns. Istanbulin sopimuksen ratifiointiedellytyksiä selvittäneen työryhmän mietinnöstä antamaansa lausuntoon (TAS 137/2013), jossa on pidetty tärkeänä muun muassa sitä, että rikoslain raiskausrikoksia koskevia säännöksiä täsmennetään ja kehitetään.

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaaliseen häirintään on jouduttu soveltamaan esimerkiksi pahoinpitely- ja kunnianloukkaussäännöksiä, joiden luonnolliseen soveltamisalaan kyseiset teot eivät välttämättä kuulu. Uutta rangaistussäännöstä voidaan sen vuoksi pitää tarpeellisena.

Täsmällinen seksuaalisen häirinnän määritelmä löytyy tasa-arvolain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä (HE 44/2009). Tasa-arvolaissa on määritelty ja säädetty kielletyksi syrjinnäksi seksuaalisen häirinnän ohella myös sukupuoleen perustuva häirintä. Tasa-arvolain 14 a §:n mukaan työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä säädetään rangaistus rikoslain 47 luvun 3 §:ssä. Sen mukaan sekä seksuaalinen häirintä että sukupuoleen perustuva häirintä (ei-seksuaalinen teko) työelämän osalta voivat olla rangaistavia RL 47 luvun työrikosta koskevan rangaistussäännöksen perusteella. Uuden seksuaalista häirintää koskevan säännöksen myötä lainsäädäntöön yleisesti - ja erityisesti myös rikoslain sisälle - syntyy kaksi erilaista häirinnän käsitettä.

Luonnoksessa todetaan, että häirintää koskevan pykälän tarkoittamissa teoissa on tavoitteena seksuaalinen kiihotus tai tyydytys. Tasa-arvovaltuutettu huomauttaa, että tasa-arvolain mukaan seksuaalisena häirintänä pidettävältä teolta ei sen sijaan edellytetä seksuaalisen kiihotuksen tai tyydytyksen tavoittelua. Häirintäteot ovat tasa-arvovaltuutetun lausuntokäytännössä useimmiten olleet luonteeltaan sellaisia, että ne ilmaisevat tekijän puolelta vallankäyttöä eli halveksuntaa ja nöyryyttämistä. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että seksuaaliselta häirinnältä suojaamisen kannalta ei ole olennaista painottaa sitä, minkä tavoitteen tai motiivin tekijä teolleen mieltää.

Arvioinnissa käytettäisiin ns. keskimääräisihmisen reagointitapaa. Tutkimusten mukaan sukupuoli liittyy keskeisesti siihen, millaiset teot koetaan häirinnäksi. Myös tasa-arvolain tulkintakäytännössä subjektiiviselle kokemukselle on häirintätekojen arvioinnissa annettu merkitystä.

Luonnoksessa kuvatun rangaistavaksi ehdotetun teon lähtökohtana on koskettelu tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava teko. Tasa-arvovaltuutettu pitää rangaistavuuden rajaamista vakavampiin tekoihin perusteltuna, koska työelämän tilanteissa työnantajalla on mahdollisuus puuttua lievempiin tekoihin muilla käytettävissä olevilla toimilla.

Uudessa säännöksessä häirintä tulisi rangaistavaksi teoksi myös silloin, kun se tapahtuu esimerkiksi liikennevälineissä, liikuntatiloissa, huvitilaisuuksissa tai muissa julkisissa paikoissa. Näiden julkisten paikkojen osalta näytön hankkiminen voi olla ongelmallista.

Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että uuden säännöksen ensisijaisena tavoitteena voidaan pitää asenteisiin vaikuttamista. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksiin sekä lasten hyväksikäyttöön pitää kuitenkin suhtautua vakavasti. Myös transihmiset ja intersukupuoliset henkilöt tarvitsevat suojelua erityisesti seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksilta.

Häirinnän ehkäisemiseen tähtäävät toimenpiteet ovat ensisijaisen tärkeitä varsinkin kouluissa ja oppilaitoksissa. Tasa-arvolain mukaan oppilaitosten tulee kiinnittää tasa-arvosuunnitelmissaan erityistä huomiota seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Tasa-arvovaltuutettu on myös käynnistänyt viestintähankkeen, jonka tavoitteena on kannustaa kouluja sitoutumaan seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennaltaehkäisyyn ja systemaattiseen häirintään puuttumiseen. Hankkeella pyritään vahvistamaan kouluissa toimintakulttuuria, jossa häirintä otetaan vakavasti, eikä sitä sallita.

 

20.01.2014

kertaa luettu »