Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston varmistettava tulevien hyvinvointialueiden palkkajulkisuus

Tasa-arvovaltuutettu esitti pääministeri Sanna Marinille lähettämässään kirjeessä huolensa palkkatietojen julkisuudesta tulevilla hyvinvointialueilla. Näyttää siltä, että julkisen sektorin palkkatietojen julkisuutta ei olla ulottamassa ns. sote-uudistuksen myötä perustettaville hyvinvointialueille. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että lähes 200 000:n kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta siirtyvän työntekijän palkkatiedot siirtyvät palkkajulkisuuden piiristä palkkasalaisuuden piiriin. Tasa-arvovaltuutettu pyytää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin palkkajulkisuuden ulottamiseksi myös tulevien hyvinvointialueiden henkilöstöön.

173 000:n työntekijän palkkatiedot siirtymässä palkkajulkisuudesta palkkasalaisuuden piiriin

Nimikirjalain (1010/1989) 7 §:n mukaan tiedot virkamiehelle, viran- tai toimenhaltijalle ja työntekijälle henkilökohtaisen suorituksen perusteella tai muutoin henkilökohtaisesti määräytyneestä palkan osasta, sijoituspalkkausluokasta tai vaativuusryhmää vastaavasta palkasta taikka muusta mahdollisesta palkkauksen osasta sekä palkan kokonaismäärästä ovat julkisia. Nimikirjalain mukaista palkkatietojen julkisuutta sovelletaan valtiolla, kunnissa, kuntayhtymissä ja evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Tasa-arvovaltuutettu on sote-uudistuksen valmistelun eri vaiheissa kiinnittänyt huomiota siihen, että nimikirjalain 7 §:n soveltamista ei olla laajentamassa tuleville hyvinvointialueille. Tasa-arvovaltuutettu on lausunut asiasta sekä sosiaali- että terveysministeriölle syyskuussa 2020 (TAS 257/2020) että eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle maaliskuussa 2021 (TAS 126/2021). Lausunnossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle (TyVL 5/2021 vp) työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesikin: ”Valiokunta pitää tärkeänä, että palkkatietojen julkisuus laajennetaan koskemaan myös tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön palkkausta.” Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ottanut mietinnössään asiaan kantaa.

Mikäli lainsäädäntöä ei muuteta – joko laajentamalla nimikirjalain soveltamisalaa tai hyvinvointialueita koskevaa lainsäädäntöä muuttamalla – eivät hyvinvointialueiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkatiedot ole julkisia. Tällöin 173 000:n kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta siirtyvän työntekijän palkkatiedot siirtyvät palkkajulkisuuden piiristä palkkasalaisuuden piiriin.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimintasuunnitelmassa Osallistava ja osaava Suomi on korostettu palkka-avoimuuden merkitystä. Hallitusohjelman mukaan perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että tasa-arvolakiin lisätään henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan lähes 200 000 työntekijän siirtyminen palkkasalaisuuden piiriin on ristiriidassa näiden hallitusohjelman hyvien ja kannatettavien tavoitteiden kanssa.

Palkkatietojen avoimuudella on merkitystä samapalkkaisuusperiaatteen noudattamisessa sekä naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvon edistämisessä. On tärkeää, että Suomi edistää palkka-avoimuutta jatkossakin, eikä ainakaan ota taka-askelia, kuten nyt tämän uudistuksen perusteella vaikuttaisi käyvän.

Palkkatietojen julkisuudella on merkitystä palkkasyrjintäepäilyjä selvitettäessä

Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa kielletään syrjintänä palkka- tai muita palvelussuhteen ehtojen soveltaminen siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa oleva työtekijä.  Palkkasyrjintäepäilyjen selvittäminen ja samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen edellyttää, että syrjintää epäilevällä on käytössään tehokkaat oikeussuojakeinot sekä oikeus saada tiedot mahdollisen verrokkihenkilön palkasta. Nimikirjalain 7 § on mahdollistanut tämän osaltaan kuntien ja kuntayhtymien henkilöstölle. Ilman nimikirjalain muutosta tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön asema eroaisi merkittävästi muun julkisen alan henkilöstön asemasta. 

Tasa-arvovaltuutettu pyytää, että valtioneuvosto ottaa edellä sanotun huomioon ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin palkkajulkisuuden ulottamiseksi myös tulevien hyvinvointialueiden henkilöstöön.

31.08.2021