Hyppää sisältöön

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp) (TAS 126/2021, annettu 10.3.2021)

Tasa-arvovaltuutettu oli 11.3.3021 eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana ns. sote-uudistuksesta, jolla Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Niille on tarkoitus siirtää kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Tasa-arvovaltuutettu kiinnitti kuulemisessa ja valiokunnalle antamassaan kirjallisessa lausunnossa huomiota erityisesti kolmeen seikkaan: hyvinvointialueiden henkilöstön palkkatietojen julkisuuteen, uudistuksen yhteydessä tapahtuvaan palkkojen harmonisointiin sekä naisten ja miesten tasa-arvoiseen osallistumiseen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 

Palkkatietojen julkisuus turvattava

Tasa-arvovaltuutettu esitti vakavan huolensa uudistuksen vaikutuksista tulevien hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvän henkilöstön palkkatietojen julkisuuteen. Nimikirjalain 7 §:n mukaan kuntien ja kuntayhtymien, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön palkkatiedot ovat julkisia.  

Palkkatietojen julkisuudella on ollut merkitystä selvitettäessä palkkasyrjintäepäilyjä. Palkkasyrjintäepäilyjen selvittäminen ja samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen edellyttää, että syrjintää epäilevällä on käytössään tehokkaat oikeussuojakeinot, mutta ennen kaikkea oikeus saada tiedot mahdollisen verrokkihenkilön palkasta. 

Tämä on kuitenkin vaarassa, ellei nimikirjalakia muuteta siten, että palkkatietojen julkisuus kattaa myös tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön. Ilman nimikirjalain muutosta tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön asema eroaisi merkittävästi muun julkisen alan henkilöstön asemasta, vaikka ehdotuksessa nimenomaisesti ehdotetaan kunnallista palvelussuhdelainsäädäntöä sovellettaviksi heihin. 

Palkka-avoimuuden merkitystä on korostettu erityisesti samapalkkaisuuden edistämisessä sekä Suomessa että EU-tasolla. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Euroopan komissio puolestaan antoi 4.3.2021 palkkojen läpinäkyvyyden lisäämistä koskevan direktiiviehdotuksen.

Hyvinvointialueilla on toteutettava palkkaharmonisointi

Tasa-arvolaissa on ilmaistu samapalkkaisuusperiaate eli samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Kun palkka määritellään työtehtävien luokittelun mukaan, tämän tulee perustua samoihin arviointitekijöihin miehillä ja naisilla. Luokitteluun ei saa sisältyä sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä sitä, että sote-uudistuksessa ja sen täytäntöönpanossa sitoudutaan selkeästi samapalkkaisuusperiaatteen noudattamiseen eli harmonisoidaan henkilöstön palkat siten, ettei samaa tai samanarvoista työtä tekevien välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Tasa-arvovaltuutetulle tulleissa palkkasyrjintäepäilyjä koskevissa yhteydenotoissa sote-ala on korostunut.

Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on huomioitava tasa-arvo

Tasa-arvolain yhtenä perustavoitteena on, että naiset ja miehet voivat tasaveroisesti osallistua yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tämän vuoksi tasa-arvovaltuutettu pitää hyvänä, että esityksessä on pyritty varmistamaan naisten ja miesten yhtäläiset osallistumismahdollisuudet hyvinvointialueen toimielimiin. Ehdotuksessa esitetään tasa-arvolain 4 a §:ää muutettavaksi siten, että valittaessa jäseniä näihin toimielimiin otetaan huomioon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännökset. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että tasa-arvolain 4 a § otetaan huomioon kaikissa ehdotuksen tarkoittamissa julkisoikeudellisten yhteisöjen elimissä.

Liitteenä tasa-arvovaltuutetun lausunnot sote-uudistuksesta: 
TAS 126/2021; annettu 10.3.2021 (pdf) 
TAS 257/2020; annettu 25.9.2020 (pdf)
 

11.03.2021