Tasa-arvovaltuutettu antoi vuosikertomuksensa 2022 sekä suositukset tulevalle hallituskaudelle
Uusi tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen luovutti tasa-arvovaltuutetun vuosikertomuksen 2022 valtioneuvostolle 20.4.2023. Vuosikertomuksessa kuvataan kattavasti tasa-arvovaltuutetun työtä syrjintään puuttumisessa ja tasa-arvon edistämisessä sekä tasa-arvovaltuutetun eduskunnalle antamia suosituksia.
Tasa-arvovaltuutetun suositukset eduskunnalle ja tulevalle hallituskaudelle
Tasa-arvovaltuutettu antaa neljän vuoden välein eduskunnalle kertomuksen Suomen tasa-arvon tilasta. Tasa-arvovaltuutettu antoi eduskunnalle kertomuksen ja sen pohjalta suositukset tasa-arvon edistämiseksi huhtikuussa 2022. Valtuutetun suositukset tulevalle hallituskaudelle pohjautuvat eduskuntakertomukseen sekä vuosikertomukseen 2022. Valtuutettu toteaa, että erityistä huomiota tulee kiinnittää syrjinnän uhrin oikeussuojaan liittyviin ongelmiin.
– Syrjinnän uhrin oikeussuojan toteutumisessa on tällä hetkellä useita haasteita. Tasa-arvolakia olisi uudistettava niin, että syrjinnän uhrin oikeussuojaa vahvistetaan. Valtuutetulle tulisi antaa itsenäinen kanneoikeus tasa-arvolakiin perustuvissa syrjintäriidoissa sekä mahdollisuus tulla kuulluksi tuomioistuimessa, kun käsitellään tasa-arvolakia koskevaa asiaa. Oikeussuojaa vahvistaisi myös, että tasa-arvovaltuutetun toimivaltaa laajennettaisiin sukupuoleen liittyviin risteävän syrjinnän tilanteisiin, tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen toteaa.
Tasa-arvovaltuutettu suositti myös muun muassa, että raskaussyrjintään puuttuminen olisi otettava tasa-arvopolitiikan painopisteeksi, palkka-avoimuutta olisi lisättävä palkkasyrjintään puuttumiseksi ja että intersukupuolisten lasten oikeuksien tehokas toteutuminen tulisi turvata lain tasoisella sääntelyllä.
Suuri osa syrjintäepäilyistä liittyy työelämään
Tasa-arvovaltuutetulle tuli vuoden aikana lähes 1000 yhteydenottoa. Tasa-arvovaltuutetun saamissa yhteydenotoissa korostui aiempien vuosien tapaan työelämän syrjintäepäilyt. Tyypilliset syrjintäepäilyt liittyvät muun muassa raskauteen ja perhevapaisiin, työhönottoon tai palkkaan sekä seksuaaliseen tai sukupuoleen perustuvaan häirintään.
Tasa-arvovaltuutetulle tulee syrjintään liittyviä yhteydenottoja kuitenkin lähes kaikkiin elämänalueisiin liittyen. Yhteydenotot liittyvät usein mm. syrjintään oppilaitoksissa, syrjintään tavaroiden ja palvelujen hinnoittelussa, urheiluun sekä syrjintään sukupuoli-identiteetin perusteella.
Tasa-arvoa edistettiin lainsäädännön keinoin
Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan 2020–2023 sisältyi useita lakihankkeita, mikä näkyi myös tasa-arvovaltuutetun työssä. Vuoden 2022 aikana tasa-arvovaltuutettu antoi eduskunnalle ja muille viranomaisille yhteensä 90 lausuntoa mm. turvallisuustilanteesta, translain uudistamisesta, palkkajulkisuudesta, tasa-arvosuunnitteluvelvollisuuden laajentamisesta varhaiskasvatukseen sekä yhdenvertaisuuslain uudistamisesta.
Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän estämiseksi. Valtuutetun tehtävänä on valvoa tasa-arvolain ja erityisesti sen syrjintäkieltojen noudattamista.
Lue lisää tasa-arvovaltuutetun vuoden 2022 toiminnasta vuosikertomuksesta: Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomus 2022
Tasa-arvovaltuutetun suositukset tulevalle hallituskaudelle
20.04.2023
