Hyppää sisältöön

Lausunto valtioneuvoston tasa-arvopoliittisesta selonteosta (VNS 5/2022 vp., annettu 29.11.2022)

Tasa-arvovaltuutettu oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana valtioneuvoston tasa-arvopoliittisesta selonteosta 30.11.2022. Tasa-arvopoliittisessa selonteossa tarkastellaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueita kattavasti. Selonteossa asetetaan seitsemän päätavoitetta ja niihin liittyviä osatavoitteita.

Valtuutettu keskittyi lausunnossaan erityisesti seuraavissa luvuissa asetettuihin tavoitteisiin: Tasa-arvoinen ja syrjimätön Suomi, Sukupuolittuneesta väkivallasta vapaa Suomi, Taloudellisen tasa-arvon ja Tasa-arvoisen työnjaon ja koulutuksen Suomi.

Tasa-arvoinen ja syrjimätön Suomi

Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä selonteossa korostettua lähtökohtaa Suomen kansainvälisten sitoumusten täyttämisestä sukupuolisyrjinnän ehkäisemiseksi. Tämä edellyttää myös ripeyttä ihmisoikeussopimusten valvontaelinten ratkaisujen ja suositusten täytäntöönpanossa. Kansainvälisten sitoumusten ja suositusten valossa tulee arvioida tasa-arvolain toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita, erityisesti riittävän oikeusturvan osalta. 

Oikeussuojan kehittämistarpeet

Selonteko määrittää tasa-arvon yhteiskunnalliseksi prioriteetiksi. Tasa-arvon toteutuminen edellyttää riittävää valvontaa ja riittäviä oikeussuojakeinoja. Kuten selonteossa todetaan, tulisi Suomessa toteuttaa kattava selvitys tasa-arvolain toimivuudesta ja valmistella sen pohjalta tarvittavat muutokset tasa-arvolakiin. 

Tasa-arvovaltuutettu on käsitellyt tasa-arvolain muutos- ja syrjinnän uhrien oikeussuojatarpeita eduskunnalle keväällä 2022 antamassaan kertomuksessa. Tasa-arvovaltuutettu on suositellut muun muassa itsenäisen kanneoikeuden antamista valtuutetulle. Myös valtuutetun mahdollisuus tulla kuulluksi tuomioistuimessa sen käsitellessä tasa-arvolain soveltamista koskevaa asiaa olisi tärkeää. Syrjintään liittyvien tapausten monimutkaistuessa valtuutettu pitää tärkeänä toimivallan saamista sellaiseen risteävään syrjintään, jossa sukupuoli, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu on yhtenä syrjintäperusteena. 

Asiantunteville matalan kynnyksen oikeussuojakeinoille on selvä tarve. Syrjinnän uhrien oikeussuojaa parantaisi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan kehittäminen matalan kynnyksen oikeussuojaelimeksi. Tässä yhteydessä olisi tärkeää selvittää, voisiko lautakunta määrätä maksettavaksi hyvitystä tasa-arvolain syrjinnän kieltojen rikkomisesta tai vähintään antaa suosituksensa näistä, kuten yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi.  

Selonteossa todetaan tasa-arvovaltuutetun resurssien riittämättömyys suhteessa valtuutetulle asetettuihin tehtäviin ja tasa-arvolain valvontatarpeeseen. Tehokas lainvalvonta vaatii riittävät resurssit, kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on todennut aiemmin.

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen

Yhteiskuntamme ja sen palvelut eivät ole toistaiseksi räätälöity ottamaan huomioon sukupuolen moninaisuutta. Tasa-arvovaltuutettu kiitti selontekoa asian käsittelystä ja tukee siinä esitettyä sukupuolittavien hallintokäytäntöjen tarpeellisuuden arviointia. Palveluja on kehitettävä siten, että niiden järjestämisessä huomioidaan sukupuolen moninaisuus ja eri ihmisryhmien erityistarpeet.

Taloudellisen tasa-arvon Suomi

Selonteossa asetetaan tasa-arvopolitiikan tavoitteeksi sen, että keskimääräinen sukupuolten palkkaero ja elinikäinen tuloero ovat puolittuneet vuosikymmenen loppuun mennessä, mitä voidaan pitää välttämättömänä tavoitteena tasa-arvon edistymiseksi.  

Tasa-arvovaltuutettu katsoo selonteon tavoin, että samapalkkaisuuden saavuttamiseksi valtion on kannettava vastuunsa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täytäntöönpanosta sekä perusoikeuksien tosiasiallisesta toteutumisesta.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää selonteossa kuvatulla tavalla palkkasyrjintään puuttumista, eriarvoistavien palkkarakenteiden korjaamista sekä eri alojen ja erilaisten töiden vaativuuden uudelleen arviointia. Tasa-arvolakiin tulisi lisätä säännös, jossa määritellään mitä tarkoitetaan samanarvoisen työn käsitteellä.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tämän vuoksi tärkeänä, että sukupuolivaikutukset arvioidaan säädettäessä työlainsäädäntöä. Vain näin ne tulevat riittävällä tavalla otetuksi huomioon ratkaistaessa työoikeudellisia kysymyksiä. 

Tasa-arvovaltuutettu korostaa sukupuolivaikutusten arvioinnin tärkeyttä myös valmisteltaessa sosiaaliturvauudistusta. Sukupuolten erilainen työmarkkina-asema ja hoivavastuun epätasainen jakautuminen vaikuttaa myös eläkkeisiin, sosiaaliturvaan ja palveluihin, joten vaikutusarviointia ei saa unohtaa.  

Tasa-arvopoliittisia tavoitteiden edistymistä seurattava

Selonteossa asetetaan hallituskausien yli ulottuvat kansalliset tasa-arvopoliittiset tavoitteet, jotka Suomesta ovat tähän mennessä puuttuneet. Tasa-arvovaltuutettu pitää vaikuttavuuden kannalta välttämättömänä, että selonteon tavoitekirjaukset siirtyvät konkreettisiksi toimenpiteiksi tulevien hallitusten ohjelmiin. Tasa-arvovaltuutettu ehdottaa hallinnonalakohtaisten vastuiden nimeämistä tavoitteissa etenemisen seuraamiseksi ja varmistamiseksi. 

Tasa-arvovaltuutettu esittää lisäksi harkittavaksi, tulisiko selonteossa asetettujen tasa-arvopoliittisten tavoitteiden edistymisen varmistamiseksi laatia väliarviointi. 

Lausunto kokonaisuudessaan liitteenä (suomeksi).

30.11.2022