Hyppää sisältöön

Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle perhevapaauudistuksesta (HE 129/2021 vp.) (TAS 509/2021, annettu 14.10.2021)

Tasa-arvovaltuutettu oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana perhevapaauudistuksesta 15.10.2021.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi tasa-arvovaltuutetulta lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 129/2021 vp., jäljempänä perhevapaauudistus).
Hallituksen esityksen mukaan ehdotuksen tavoitteena on lisätä vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautumista vanhempien kesken nykyistä tasaisemmin. Tavoitteena on myös lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua vanhempainrahajärjestelmässä ja järjestelmän joustavuutta huomioiden perheiden erilaiset tarpeet vapaiden ja päivärahojen käytössä. 
Perhevapaauudistukselle asetetut tavoitteet ovat kannatettavia. Erityisesti hoivavastuun tasaisempi jakautuminen voi vaikuttaa positiivisesti työelämän tasa-arvoon, se parantaa erityisesti naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään sekä sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää. 
Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan esitykseen sisältyy kuitenkin muutamia sukupuolten tasa-arvon kannalta ongelmallisia ehdotuksia.

Perhevapaat syrjintäkieltojen kannalta

Syrjintä raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden tai sukupuolen perusteella kielletään lainsäädännössä. Kielletyn syrjinnän tarkastelussa on tärkeää huomata, ovatko ao. tilanteessa vertailtavat henkilöt keskenään vertailukelpoisessa tilanteessa, jolloin heitä tulisi lähtökohtaisesti kohdella samalla tavalla. Esimerkiksi voimassa olevan lainsäädännön mukaan äitiysrahaa on voitu maksaa pidemmältä ajalta kuin isyysrahaa. Tasa-arvolain syrjintäkieltojen näkökulmasta tämä on ollut mahdollista, koska äitiys- ja isyysrahan maksamisen peruste on ollut erilainen. Äitiysrahan perusteena on ollut mahdollisuus jäädä pois työstä ja turvata näin oma ja lapsensa terveys sekä lapsen hoito kotona. Isyysrahalla on kannustettu isää osallistumaan lapsensa hoitoon ja luomaan lapseensa hyvä suhde.  (esim. HE 50/2004, s. 9). Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 38/2006 vp. todennut, ettei perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös aseta esteitä eri perusteella määräytyvien päivärahojen erilaiselle kohtelulle. 

Vanhempainrahan on sen sijaan katsottu olevan eri asemassa kuin äitiys- ja isyyspäivärahat. Vanhempainrahan tarkoituksena on lapsen kotona tapahtuvan hoidon turvaaminen. Vanhempainvapaan suhteen vanhempien katsotaan olevan vertailukelpoisessa asemassa ja heitä tulee kohdella samalla tavalla, minkä vuoksi muun muassa vanhempainrahaa on maksettava yhtäläisesti lasta hoitavalle äidille tai isälle.

Hallituksen esityksellä muutetaan perhevapaiden rakennetta siten, että jatkossa olisi vain raskaana ja synnyttävälle vanhemmalle tarkoitettu raskausraha sekä vanhempainraha. Vanhempainrahaa maksettaisiin kaikille vanhemmille sukupuolesta riippumatta, minkä vuoksi eri sukupuolta olevat vanhemmat ovat sen ajalta keskenään vertailukelpoisessa asemassa. Tämän vuoksi äitiä ja isää tulee kohdella samalla tavalla vanhempainvapaaseen liittyvien etujen saajina. 

Raskausrahaa koskevat ehdotukset

Raskausrahan tarkoitus

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sairausvakuutuslain 9 luvun 1–2 §:ssä raskausrahasta, joka korvaisi äitiysrahan. Säädöskohtaisten perustelujen mukaan raskausraha olisi tarkoitettu korvaamaan raskaana olevalle henkilölle toimeentuloa loppuraskauden edellyttämän työstä poisjäämisen takia (HE 129/2021 vp., s. 121). Nykyisen äitiysrahan maksamista on perusteltu sillä, että sen tarkoituksena ”on antaa äidille mahdollisuus jäädä pois työstä ja näin turvata hänen oma ja lapsensa terveys sekä turvata lapsen hoito kotona”.  Perhevapaaehdotuksesta tämä äitiyssuojelullinen näkökohta puuttuu kokonaan. 

Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan raskausrahaa koskevien ehdotuksien perusteluissa olisi tullut viitata edelleen myös raskaus- ja äitiyssuojeluun. Tarve turvata raskaana olevan ja synnyttävän vanhemman terveys ja toipuminen raskaudesta ja synnytyksestä ei ole poistunut minnekään, joten tämä olisi tärkeää tuoda selkeästi esiin lainsäädännössä. Tällä seikalla olisi merkitystä myös äitien oikeudellisen aseman kannalta.

Raskausrahakauden kesto

Esityksen mukaan raskaana olevalla ja synnyttävällä vanhemmalla olisi aina oikeus saada raskaus- ja vanhempainrahaa vähintään 105 arkipäivän ajalta. Tämä ei edellyttäisi lapsen huoltajuutta tai hoitamista. Vanhempainrahakausi ja vanhempainvapaa on perinteisesti sidottu lapsen hoitamiseen. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan vanhempainrahakaudella ei voida korvata sitä aikaa, joka raskaana olevalle ja synnyttäneelle vanhemmalle kuuluu esimerkiksi nykyisen äitiysvapaan taustalla olevista raskaus- ja äitiyssuojelullisista syistä. Tasa-arvovaltuutettu huomauttaa, etteivät äiti ja isä eivät ole vanhempainrahan käyttämisen suhteen muutoinkaan vertailukelpoisessa asemassa, jos äidin kohdalla osa vanhempainrahapäivistä kuluisi useimmissa tapauksissa raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen. Lainsäädännön syrjintäsäännöksien mukaan tämä on ongelmallista.

Raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen sekä lapsen imetyksen aloittaminen edellyttävät tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan raskausrahan maksamista ja raskausrahakauden ulottamista myös synnytyksen jälkeiseen aikaan. Olisi tärkeää pidentää raskausrahakautta ehdotetusta pitäen tavoitteena esimerkiksi uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 8 artiklassa ja sen valvontakäytännössä edellytettyä vähintään kuuden viikon pituista synnytyksen jälkeistä palkallista äitiyslomaa. Myös ILO:n äitiyssuojelun uudistamista koskevassa yleissopimuksessa on synnytyksen jälkeinen pakollinen loma vähintään kuusi viikkoa. 

Äitiyssuojelusopimuksessa säädetään myös imetystauoista. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan näiden käyttöönotto voi tulla selvitettäväksi Suomessakin, jos vanhemmat alkavat jakaa vanhempainvapaata nykyistä tasaisemmin. 

Palkalliset äitiys- ja isyysvapaat virka- ja työehtosopimuksissa 

Hallituksen esityksessä ei ole tarkasteltu sitä, miten uudistus tulee mahdollisesti heijastumaan virka- ja työehtosopimuksissa sovittuihin palkallisiin äitiys- ja isyysvapaisiin sekä sitä kautta vaikuttamaan naisten ja miesten taloudelliseen asemaan tai palkkatasa-arvoon. 

Neuvotteleminen virka- ja työehtosopimuksista ja niiden sisällöistä kuuluu sopimusosapuolten sopimusautonomiaan. Tasa-arvovaltuutetun mielestä perhevapaauudistukseen sisältyy kuitenkin riski siitä, että uudistuksen seurauksena äitien nykyisen pituinen palkallinen äitiysvapaa poistuisi virka- ja työehtosopimuksista tai lyhenisi merkittävästi. Jos näin kävisi, työsuhteessa olevien äitien taloudellinen asema heikkenisi nykyisestä ja muutos olisi erittäin dramaattinen. Tätä ei korvaisi raskausrahakaudelta ja vanhempainpäiviltä (yhteensä 56 arkipäivältä) saatu korotettu päiväraha (90 % vuositulojen kolmassadasosasta).  Tämä tulisi todennäköisesti vaikuttamaan myös naisten ja miesten välistä palkkaeroa kuvaavaan keskiansioon. Tällä hetkellä naisten keskiansio on noin 84 % miesten keskiansiosta. 

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä.

22.10.2021