Hyppää sisältöön

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sukupuolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta (TAS 98/2022, annettu 1.4.2022)

Tasa-arvovaltuutettu kannattaa lakiehdotusta ja pitää tärkeänä, että uusi laki sukupuolen vahvistamisesta saadaan säädettyä tällä hallituskaudella. Toisaalta tasa-arvovaltuutettu haluaa muistuttaa, että uusi laki on vasta yksi – vaikkakin merkittävä – askel transihmisten oikeusaseman parantamisessa. Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvän syrjinnän tehokas ennaltaehkäisy ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien henkilöiden oikeuksien parempi toteutuminen edellyttävät lisää muutoksia niin lainsäädännössä (esimerkiksi intersukupuolisten henkilöiden suojaksi) kuin käytäntöjen tasolla.

Uuden ehdotetun sukupuolen vahvistamista koskevan lain 1 § koskee sukupuolen vahvistamisen edellytyksiä. Henkilön tulee esittää selvitys siitä, että hän kokee kuuluvansa pysyvästi vahvistettavaan sukupuoleen. Säännöskohtaisten perustelujen mukaan selvitykselle ei voida asettaa sisällöllisiä vaatimuksia, koska sukupuolen kokemus on yksilöllinen, eikä välttämättä vastaa binääristä sukupuolikäsitystä. Ehdotuksen mukaan edellytyksenä ei ole hakijan transsukupuolisuus. Esimerkiksi intersukupuolinen henkilö voisi tietyin edellytyksin hakea sukupuolen oikeudellista vahvistamista. Tässä kohtaa perusteluissa ei lainkaan mainita muunsukupuolisten mahdollisuutta hakea sukupuolen vahvistamista.

Hallituksen esitysluonnoksessa kuitenkin toisaalla todetaan, että muunsukupuolisuus on yleistynyt merkittävästi ja esityksellä arvioidaan olevan jossain määrin positiivisia vaikutuksia myös muunsukupuolisten asemaan. Vaikka sukupuoli voidaan oikeudellisesti vahvistaa vain naiseksi tai mieheksi, tasa-arvovaltuutettu pitää mahdollisena, että joidenkin muunsukupuolisten henkilöiden sukupuolen kokemus voi olla lähempänä toista sukupuolta kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmässä merkitty. Tämän takia osa muunsukupuolisista saattaa hakea sukupuolen vahvistamista. Myös muunsukupuoliset henkilöt olisi hyvä mainita säännöskohtaisissa perusteluissa.

Henkilön täysi-ikäisyyden vaatimukseen liittyen tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt lasten ja nuorten asemaa koskevan selvityksen perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Tasa-arvovaltuutettu pitää perusteltuna selvityksessä esitettyä näkemystä, jonka mukaan kategorinen täysi-ikäisyyteen perustuva sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen ei vaikuttaisi lapsen edun mukaiselta. Tasa-arvovaltuutettu kannattaa huolellista jatkoselvitystä, jonka perusteella voitaisiin päättää alaikäiset huomioivasta sääntelymallista.

Lakiehdotuksen 2 §:n 4 momentin mukaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevan hakijan tapauksessa Digi- ja väestötietoviraston on lähetettävä ilmoitus hänen sukupuolitietoa koskevasta muutoksestaan aviopuolisolle tai rekisteröidyn parisuhteen toiselle osapuolelle. Tasa-arvovaltuutettu kehottaa harkitsemaan säännöksen tarpeellisuutta. Viranomaisten tehtäviin ei pääsääntöisesti kuulu tiedottaa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolelle toista osapuolta koskevista asioista.

Moni yksityisyyden suojan piiriin kuuluva asia, kuten terveydentilaan liittyvät tiedot, sosiaalihuollon asiakkuus ja taloudellisen aseman muutokset, ovat lähtökohtaisesti sellaista tietoa, jota viranomainen ei välitä parisuhteen osapuolelta toiselle. Koska juridisen sukupuolen korjaamisella ei ole välitöntä oikeusvaikutusta parisuhteen osapuoleen, tasa-arvovaltuutettu ei näe, millä perusteella viranomaisen tulisi ilmoittaa sukupuolitietoa koskeva muutos säännöksessä ehdotetulla tavalla.

Lakiehdotuksen vahvistamisen oikeusvaikutuksia koskevan 3 §:n 1 momentin mukaan henkilön vahvistettua sukupuolta tulee pääsääntöisesti pitää henkilön sukupuolena muuta lainsäädäntöä sovellettaessa. Perusteluissa todetaan, että vahvistettu sukupuoli olisi määräävä asevelvollisuuslakia (1438/2007) sovellettaessa, mutta perusteluissa tai vaikutusarvioinnissa ei kuitenkaan tuoda esille, mitä kutsunnanalaisuus tarkoittaa käytännössä niiden henkilöiden kohdalla, jotka vahvistavat sukupuolensa mieheksi sen ikäisinä, että ovat ikänsä puolesta vielä kutsunnanalaisia. Tähän tulisi kiinnittää jatkovalmistelussa huomiota.

Saman säännöksen 2 momentissa viitataan henkilön ”lisääntymisbiologiseen sukupuoleen”. Käsite olisi uusi sukupuolta määrittävä käsite lainsäädännän tasolla. On hyvä, että sukupuolen sellaiset ulottuvuudet, joilla on merkitystä erityisesti lisääntymisterveyden ja seksuaaliterveyden kannalta, tunnistetaan ja että pääsy hoitoon tai tutkimukseen ei vaarantuisi sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen takia. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, ettei tällaisen uuden käsitteen käyttö aiheuta vastakkainasettelua sukupuolen erilaisille määrittelyille siten, että henkilö altistuisi syrjinnälle ja epäasialliselle kohtelulle esimerkiksi terveydenhuollon piirissä.

Tasa-arvovaltuutettu haluaa lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnassa on paljon sukupuolitettuja käytäntöjä, jotka eivät perustu lakiin. Erityisesti sukupuolitetut pesu- ja pukeutumistilat ovat harvoin lainsäädännön tasolla säänneltyjä asioita. Ne ovat kuitenkin valtaosalle väestöstä arkipäivää kouluissa, työpaikoilla, harrastuksissa ja palveluissa.

Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan lainsäädännön uudistamistyössä, esimerkiksi tasa-arvolakia uudistettaessa, olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen mihin erilaiset sukupuolenmukaiset erottelut perustuvat ja millä tasolla erilaisesta kohtelusta olisi hyvä säätää.

Tasa-arvovaltuutetun lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (PDF).

05.04.2022