Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (palkka-avoimuuden lisääminen) (TAS 207/2022, annettu 2.6.2022)
Tasa-arvovaltuutettu antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon hallituksen esityksen luonnoksesta, jolla lisättäisiin palkkatietojen avoimuutta tasa-arvolaissa.
Palkkatietojen saanti palkkasyrjintätilanteissa
Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä tulisi olla nykyistä parempi mahdollisuus saada verrokin asemassa olevien toisten työntekijöiden palkkatietoja. Näin palkkasyrjintätilanteet voitaisiin selvittää työpaikoilla. Palkkatietojen parempi saatavuus helpottaisi palkkasyrjinnän havaitsemista ja siihen puuttumista ja todennäköisesti myös ennaltaehkäisisi palkkasyrjintää ja edistäisi palkkatasa-arvoa työpaikoilla.
Tasa-arvovaltuutettu pitää jossain määrin ongelmallisena ehdotettua mallia, jossa työntekijä saisi palkkatiedot ensisijaisesti henkilöstön edustajan välityksellä ja toissijaisesti – mikäli työpaikalla ei olisi henkilöstön edustajaa – tasa-arvovaltuutetun välityksellä. Työntekijä saattaa olla järjestäytymätön tai sellaisen ammattiliiton jäsen, jota esimerkiksi työpaikan luottamusmies ei edusta. Tällöin työpaikalla kyllä olisi lain tarkoittama henkilöstön edustaja, mutta hän ei välttämättä hoitaisi palkkasyrjintää epäilevän työntekijän asiaa. On myös muista syistä mahdollista, että henkilöstön edustaja ei olisi halukas pyytämään työnantajalta palkkatietoja. Hän voisi esimerkiksi edustaa verrokin asemassa olevaa toista työntekijää tai olisi itse verrokki.
Tasa-arvovaltuutettu ei kannata menettelyä, jossa tiedot voisi pyytää tasa-arvovaltuutetun välityksellä siinä tapauksessa, että työpaikalla ei olisi henkilöstön edustajaa. Tasa-arvovaltuutettu toimisi käytännössä ”postitoimistona”, joka pyytäisi palkkatiedot työnantajalta ja lähettäisi ne edelleen työntekijälle. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan tämä merkitsisi valtuutetun resurssien käyttämistä aivan muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on tarkoitettu – eli tasa-arvolain noudattamisen valvontaan, tasa-arvolain tarkoituksen edistämiseen ja muihin tasa-arvovaltuutetusta annetun lain mukaisiin tehtäviin.
Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan palkkasyrjintää epäilevän työntekijän tulisi kaikissa tilanteissa saada palkkatiedot suoraan työnantajalta, kuten palkka-avoimuutta käsitelleen kolmikantaisen työryhmän raportissa (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:27) esitettiin. Mikäli tämä vaihtoehto on poissuljettu, olisi ehdotetussa säännöksessä todettava, että työntekijällä on oikeus saada tiedot suoraan työnantajalta, mikäli työpaikalla ei ole henkilöstön edustajaa tai henkilöstön edustaja kieltäytyy pyytämästä palkkatietoja työnantajalta tai antamasta niitä palkkasyrjintää epäilevälle työntekijälle.
Palkkatietojen käsittely palkkakartoituksissa
Ehdotetussa säännöksessä todetaan, että työnantajan on palkkakartoitusta laadittaessa palkkavertailun kattavuuden varmistamiseksi tai palkkaerojen syiden selvittämiseksi annettava henkilöstön edustajille näiden pyytämät yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot.
Tasa-arvovaltuutettu kannattaa ehdotusta. Valtuutetun lainvalvonnassa tekemien havaintojen mukaan palkkakartoitusten ulkopuolelle on usein jätetty suurikin osa henkilöstöä ilmeisesti sen välttämiseksi, että yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot paljastuisivat. Lisäksi palkkaerojen syiden selvittäminen jää usein kokonaan tekemättä. Lakimuutos selkiyttäisi palkkatietojen käsittelyä palkkakartoitusprosessin aikana.
Työnantajan velvollisuus antaa selvitys palkkausjärjestelmästä
Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että tasa-arvolakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan työnantajan olisi selvitettävä vuoden välein selvitettävä henkilöstölle mm. työnantajan noudattama palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen.
Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä lisätä työntekijöiden palkkatietämystä, mihin liittyy olennaisesti työpaikalla sovellettava palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan tasa-arvolaki ei kuitenkaan ole oikea paikka ehdotetulle velvoitteelle, koska siinä on kyse myös muunlaisesta tasapuolisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta kuin sukupuolten tasa-arvosta. Siksi tasa-arvovaltuutettu esittää, että velvoite sisällytettäisiin työsopimuslakiin ja muihin palvelussuhdelakeihin.
03.06.2022
