Lausunto hallituksen esityksestä eräiden sosiaaliturvalakien muuttamisesta (HE 75/2023 vp) (TAS 682/2023, annettu 7.11.2023)
Tasa-arvovaltuutettu oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana kirjallisesti 8.11.2023 kansaneläke- ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta. Tasa-arvovaltuutettu arvioi valiokunnalle antamassaan lausunnossa hallituksen esitystä toimivaltansa mukaisesti sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
Indeksitarkastusten jäädyttäminen
Tasa-arvovaltuutettu korostaa indeksijäädytysten olevan tosiasiallisesti leikkauksia niitä saavien ihmisten toimeentuloon ja näissä leikkauksissa korostuvan niiden epätasainen jakautuminen sukupuolten kesken.
Sairausvakuutuslain mukaista vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa maksetaan selvästi useammin naisille kuin miehille. Esityksen mukaan vuonna 2022 vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan saajista 84 prosenttia oli naisia ja 14 prosenttia miehiä. Lisäksi on huomattava, että keskimäärin naisten vanhempainpäivärahajaksot ovat pitempiä, joten heille maksetaan etuutta pitemmän aikaa kuin miehille. Esityksellä on tältä osin korostunut merkitys naisten taloudelliseen asemaan.
Yleistä asumistukea sekä eläkkeensaajan asumistukea maksetaan useammin naisille kuin miehille. Yksinhuoltajat (eli valtaosin naiset) ovat esityksen mukaan toiseksi suurin asumistuen saavien joukko. Asumistuen määrän jäädytyksellä on suora vaikutus heidän elintasoonsa. Lisäksi yleisen asumistuen saaminen yhdistyy usein muihin edellä mainittuihin etuuksiin. Yhden vanhemman perheissä usean etuuden yhtäaikainen käyttö on vielä keskimääräistä yleisempää.
Tasa-arvovaltuutettu painottaa, että indeksitarkistusten tekemättä jättämisen yhteydessä olisi otettava huomioon erityisesti kumuloituvat vaikutukset. Valtuutettu huomauttaa myös, että toimeentuloturvalla ei tulisi pyrkiä kompensoimaan esityksen tasa-arvoa heikentäviä vaikutuksia.
Lapsilisälain 7 §
Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan indeksijäädytykset lisäisivät pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrää 2,8 prosentilla. Köyhyysriskissä todetaan olevan erityisesti pienten lasten perheet, monilapsiset perheet ja yhden aikuisen kotitaloudet. Näiden ensisijaisten etuuksien reaalisen tason laskua esitetään kompensoitavan lapsilisään ehdotetuilla korotuksilla.
Tasa-arvovaltuutettu pitää ehdotettuja muutoksia sinällään kannatettavina. Esityksessä todetaan, että lapsilisä maksetaan useammin äidille kuin isälle, ja lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen saajat ovat pääosin naisia. Siten ehdotettujen lapsilisän korotusten voidaan katsoa kohdistuvan useammin naisiin. Ehdotuksella voidaan näin katsoa olevan naisten asemaan osaltaan parantava vaikutus.
Tasa-arvovaltuutettu toteaa kuitenkin, että esitykseen liittyy myös tekijöitä, jotka osaltaan heikentävät näiden etuuksiin tehtyjen korotusten merkitystä. Lapsilisän korotuksilla tulisi korvata lasten elatuksesta johtuvia kasvaneita kuluja, ei kompensoida muita leikkauksia.
Säädettäväksi ehdotettujen indeksikorotusten jäädytykset tulevat asiantuntijoiden mukaan lisäämään toimeentulotukea saavien määrää. Ehdotetut korotukset lapsilisiin eivät hyödytä tulojen kasvuna näitä kaikista pienituloisimpia lapsiperheitä, sillä lapsilisä otetaan tulona huomioon toimeentulotuen laskennassa. Esityksessä todetaan, että kotihoidon tuen indeksijäädytyksessä yhteisvaikutuksessa huomioitaisiin kyseisen tuen saajille kohdistuva alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettavan lapsilisän korotus. Kyseisen lapsilisälain 7§ tosiasiallinen vaikutus esimerkiksi yksinhuoltajana toimivien hyvin pienituloisten naisten asemaan voi kuitenkin jäädä merkityksettömäksi, jos kotitalous saa samalla myös toimeentulotukea.
Lisäksi on huomattava, että hallituksen esityksen mukaiset indeksikorotusten jäädytykset, mukaan lukien muun muassa vähimmäismääräisten vanhempainpäivärahojen ja lastenhoidon tukien indeksijäädytys, vaikuttavat samaan aikaan negatiivisesti erityisesti naisille maksettaviin etuuksiin.
Vaikka lapsilisän korotukset suurimmassa köyhyysriskissä oleville lapsiperheille on oikeansuuntainen toimenpide, ei ole esitetty, että se kykenisi todellisuudessa kompensoimaan leikkauksia ja että sillä olisi pienituloisten naisten asemaa parantava vaikutus.
Lainsäätäjän velvollisuus edistää tasa-arvoa
Tasa-arvovaltuutettu huomauttaa, että tasa-arvolaki velvoittaa viranomaista edistämään tasa-arvoa tavoitteellisesti. Velvollisuus koskee myös lainsäätäjää.
Sosiaaliturvaetuuksia muutettaessa tulisi tehdä kattava yhteisvaikutusten arviointi, pitäen sisällään myös sukupuolivaikutusarvioinnin, jotta odottamattomilta tai kohtuuttomilta vaikutuksilta voitaisiin välttyä. Vaikutusarvioinnin tulisi kattaa niin välittömät kuin mahdolliset välilliset sukupuolivaikutukset. Myös pidemmän aikavälin vaikutukset eri ihmisryhmiin tulisi huomioida.
HE 75/2023 sisältämä sukupuolivaikutusten arviointi on hyvin suppea. Pelkkien etuuksien kohdentumisen luettelemista eri sukupuoliin ei voida pitää kattavana sukupuolivaikutusten arviointina päätöksenteon tueksi. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida, miten esitetyt muutokset tosiasiallisesti vaikuttavat tasa-arvon toteutumiseen.
Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa, että laajoissa samanaikaisissa ja samoihin etuuksiin eri aikoina kohdistuvissa muutoksissa on runsaasti riskejä perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Muutosesitysten vaikutukset risteävät vahvasti keskenään, ja näillä voi olla muiden vaikutusten lisäksi merkittäviä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon.
Kumuloituvia vaikutuksia tulisi arvioida eri ihmisryhmien osalta. Yhteisvaikutusten arvioinnilla on merkitystä esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa, mikäli säästötoimet kasautuvat voimakkaasti samoille kotitalouksille. Tasa-arvovaltuutettu toivoo huomion kiinnittämistä siihen, että lähes kaikissa esitykseen annetuissa lausuntopalautteissa vaikutusarvioiden katsottiin olevan puutteelliset, erityisesti hallituksen esityksillä toteutettavien etuusleikkausten yhteisvaikutusten osalta.
Tasa-arvovaltuutettu esittää, että lakiesitykseen sisällytetään eduskunnassa vähintään jälkikäteisarvioinnin suunnitelma, joka pitää sisällään erityisesti sukupuolivaikutusarvioinnin ja sen toteuttamiselle riittävän resursoinnin.
Tasa-arvovaltuutetun lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).
09.11.2023
