Hyppää sisältöön

Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta (VNS 10/2021 vp) (TAS 79/2022, annettu 18.2.2022)

Tasa-arvovaltuutettu pitää hyvänä asiana, että valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa tarkastellaan tasa-arvokysymyksiä sekä läpileikkaavasti että erityisesti yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja osallistumisoikeuksien vahvistamista koskevassa kappaleessa. Kyseisen kappaleen lisäksi selonteossa on käsitelty muun muassa sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa teknologian kehityksessä sekä vihapuhetta ja verkkohäirinnän torjumista.

Tasa-arvoa tulee edistää viranomaistoiminnassa muun muassa sukupuolivaikutusten arvioinnilla. Sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa sitä, että toimenpiteen, poliittisen päätöksen tai lainsäädännön vaikutuksia arvioidaan etukäteen mahdollisten sukupuolivaikutusten kannalta. Arvioinnin perusteella voidaan tehdä korjaavia ehdotuksia syrjinnän ja ei-haluttujen vaikutusten vähentämiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja tasa-arvon esteiden poistamiseksi.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että selonteossa on nostettu esiin myös vihapuhe ja sen merkitys demokraattisen yhteiskunnan toiminnalle. Vihapuhe on sukupuolittunut ilmiö, joka voi rajoittaa kohteensa halukkuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Siksi siihen on puututtava määrätietoisesti.

Selonteossa kerrotaan Suomen saaneen useita suosituksia koskien sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, erityisesti lainsäädännön muuttamiseksi sukupuolen juridisen vahvistamisen osalta. Selonteossa ei huomioida intersukupuolisuutta ja muunsukupuolisuutta. 

Tasa-arvovaltuutettu haluaa korostaa sukupuolen juridista vahvistamista koskevan sääntelyn selkeyden tarvetta. Itsemääräämisoikeuden kunnioittamista koskeva tavoite edellyttää, että henkilöillä on asianmukainen ja luotettava tieto juridisen sukupuolen ja sen vahvistamista koskevan päätöksen oikeusvaikutuksista. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan translainsäädännön uudistamisessa tulee huomioida myös alaikäiset. Valmistelussa tulee painottaa ihmisoikeusperusteisuutta ja lapsen oikeuksia. 

Tasa-arvovaltuutettu pitää valitettavana sitä, ettei selonteossa ole käsitelty työelämän tasa-arvokysymyksiä. Työelämän tasa-arvokysymyksiä, kuten samapalkkaisuus (sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä), on säännelty laajasti kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja niiden valvontaelinten Suomea koskevissa kannanotoissa. Työelämän syrjintäkysymykset ovat voimakkaasti esillä myös tasa-arvovaltuutetun työssä ja valtuutetun saamissa syrjintäyhteydenotoissa. Lisäksi koronaviruspandemia on vaikuttanut voimakkaammin naisten kuin miesten asemaan työmarkkinoilla. 

Kansainvälisillä sopimuksilla samoin kuin sopimusten valvontaelinten kannanotoilla on merkitystä myös Suomen tasa-arvolainsäädännön ja tasa-arvoa edistävien käytäntöjen kannalta. Siksi tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti ja aloitteellisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi myös kansainvälisten järjestöjen toiminnan kautta ja Euroopan unionissa. 

02.03.2022