Raskaussyrjintäepäily työhönotossa (TAS/543/2023, annettu 25.01.2024)

Henkilö A pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty tasa-arvolain kieltämällä tavalla työhönoton yhteydessä, kun työnantaja peruutti työtarjouksen saatuaan tietää A:n perheenhuoltovelvollisuuksista. Työnantaja oli sähköpostiviesteissään kysynyt muun muassa työnhakijan lasten lukumäärää ja näiden ikää sekä kysellyt A:n aikomuksista hankkia lisää lapsia. Tämän jälkeen työnantaja peruutti tekemänsä työtarjouksen. 

Asian arviointi

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Arvioitaessa työhaastattelussa esitettävien kysymysten sallittavuutta tasa-arvolain näkökulmasta on olennaista, ettei työnantaja saa asettaa työnhakijoita eri asemaan yllä mainittujen perusteiden nojalla. Työhaastattelussa on kiellettyä kysyä muun muassa perhesuhteista, raskaudesta, lastenhankintasuunnitelmista, lasten lukumäärästä tai lasten hoidon järjestämisestä. Näitä kysymyksiä ei voida sallia työhaastattelussa edes niissä tilanteissa, joissa kysymyksiin vastaaminen olisi vapaaehtoista. Poikkeuksen voi muodostaa tilanne, jossa äidin tai sikiön terveys voisi vaarantua työssä. Työnantajan esittämät raskauteen ja perhesuhteisiin liittyvät kysymykset voivat synnyttää olettaman syrjinnästä. Mikäli olettama syrjinnästä syntyy, työnantajan tulee voida esittää näyttöä siitä, etteivät työnhakijan raskaus, vanhemmuus tai perheenhuoltovelvollisuudet ole vaikuttaneet valintapäätökseen

Saadusta selvityksestä kävi ilmi, että työnantaja kysyi työnhaun yhteydessä A:lta tämän perhetilanteesta ja esitti huoliansa lasten hoitoon ja mahdollisen tulevaan raskauteen liittyen. Työnantaja myös perusteli viesteissään A:lle työtarjouksen peruuttamista näillä huolillaan. Asiassa syntyi siten syrjintäolettama. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että työnantajan tosiasiallinen syy olla valitsematta A:ta tehtävään olivat A:n perheenhuoltovelvollisuudet ja työnantajan oletukset A:n perhetilanteesta. Työnantaja ei esittänyt mitään sellaista näyttöä, jonka perusteella tasa-arvovaltuutettu olisi voinut todeta, että työnhakijan raskaus, vanhemmuus tai perheenhuoltovelvollisuudet eivät olisi vaikuttaneet valintapäätökseen. Näin ollen tasa-arvovaltuutettu totesi työnantajan syrjineen A:ta tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla. 

Tasa-arvovaltuutettu edisti asiassa sovintoa osapuolten välillä ja osapuolet saavuttivat asiassa sovinnollisen ratkaisun. 

07.05.2024