Liikkeen luovutukseen liittyneestä kokemuslisän pienenemisestä johtunut palkkaero (TAS 19/2021, annettu 26.11.2021)

Erikoistuvat lääkärit A ja B olivat siirtyneet sairaanhoitopiirin X viranhaltijoiksi liikkeen luovutuksen perusteella. A ja B olivat eri sukupuolta. B oli ennen liikkeen luovutusta saanut palkankorotuksen työskenneltyään kolme vuotta laillistettuna lääkärinä. Palkankorotus perustui silloista työnantajaa sitovaan paikalliseen virkaehtosopimukseen. Liikkeen luovutuksen yhteydessä sairaanhoitopiiri X irtisanoi tämän sopimuksen. Kun A:lle tuli liikkeen luovutuksen jälkeen täyteen kolme vuotta laillistettuna lääkärinä, hän sai sairaanhoitopiiri X:ää sitovan valtakunnallisen työehtosopimuksen perusteella pienemmän palkankorotuksen kuin mitä B oli aikoinaan saanut. A katsoi palkkaeron tasa-arvolain vastaiseksi.  

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että asiassa tuli tarkasteltavaksi tasa-arvolain soveltaminen liikkeen luovutukseen liittyvässä muutostilanteessa. A ja B olivat ennen liikkeen luovutusta työskennelleet saman työnantajan palveluksessa, joten kysymys ei ollut eri organisaatioista siirtyneiden työntekijöiden välille syntyneistä palkkaeroista. A:n ja B:n suhteen noudatetut erilaiset palkan määräytymisperusteet liittyivät kuitenkin liikkeen luovutuksen yhteydessä tapahtuneeseen palkkausjärjestelmän muutokseen. 

Palkkasyrjintää koskevan olettaman syntyminen

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että A voi verrata palkkaansa B:n palkkaan ja että asiassa syntyi tasa-arvolain mukainen olettama palkkasyrjinnästä. Työnantaja ei kiistänyt sitä, etteivätkö A ja B olisi tehneet samaa tai samanarvoista työtä. Tasa-arvolain palkkasyrjintäkieltoa koskevan säännöksen perusteluissa korostetaan, että olettama syrjinnästä palkkauksessa syntyy aina, kun työntekijä tekee samaa tai samanarvoista työtä kuin työnantajan palveluksessa työskentelevä vastakkaista sukupuolta oleva työntekijä, mutta saa pienempää palkkaa. Tätä lähtökohtaa pyrittiin selventämään vuoden 2005 lainuudistuksen yhteydessä sekä lain perusteluissa että palkkasyrjintäkiellon sanamuotoa muuttamalla. 

Tasa-arvolain palkkakartoitusta koskevan säännöksen perustelujen mukaan sukupuolten väliset palkkaerot, jotka johtuvat esimerkiksi organisaatioiden yhdistämisestä tai uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta, voivat tulla arvioitaviksi tasa-arvolain kannalta. Lain perusteluissa nimittäin todetaan, että palkkaerot voivat erityisestä syystä ajallisesti rajoitetun ajan johtua organisaatioiden yhdistämisestä, uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta, tehtävien muuttumisesta ja palkkaan vaikuttavista markkinatekijöistä.

Muutostilanne hyväksyttävänä syynä palkkaeroille

Tasa-arvolain mukaan työnantaja voi kumota olettaman palkkasyrjinnästä osoittamalla menettelylleen hyväksyttävän syyn. Oikeuskäytännössä ja tasa-arvolain valvontakäytännössä on katsottu, että eräiden muutostilanteiden yhteydessä työnantajalla on ollut kyseisten muutosten vuoksi hyväksyttävä syy palkkaeroille. Samalla on edellytetty, että työnantaja harmonisoi syntyneet palkkaerot kohtuullisen ajan kuluessa. Tasa-arvolain perustelujen maininta siitä, että palkkaerot voivat erityisestä syystä ”ajallisesti rajoitetun ajan” johtua tietyistä muutostilanteista, viittaa vaatimukseen palkkojen harmonisoinnista kohtuulliseksi katsottavan siirtymäajan kuluessa. Tasa-arvovaltuutettu katsoikin, että A:lla oli oikeus saada palkkansa harmonisoitua B:n palkan kanssa kohtuulliseksi katsottavassa ajassa.

Siirtymäajan pituus

Siirtymäajan pituutta arvioitaessa on otettava huomioon ne vaatimukset, joita tasa-arvolaissa asetetaan hyväksyttävän syyn arvioimiselle. Siirtymäajan tulee olla sen tavoitteeseen nähden aiheellinen ja tarpeellinen. 

Kohtuullisena pidettävää aikaa palkkaerojen poistamiselle arvioidaan tapauksittain. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 2013:10 ja KKO 2013:11 palkkojen harmonisointi oli kestänyt kaksi vuotta, mitä korkein oikeus piti kohtuullisena aikana. 

Sairaanhoitopiiri X on vastauksessaan A:lle todennut, että palkkojen harmonisointi oli kyseisen liikkeen luovutuksen yhteydessä siirtyneiden työntekijöiden osalta tarkoitus toteuttaa vuoden 2020 aikana, mikä tarkoitti vuoden siirtymäaikaa. Tätä sairaanhoitopiirin ilmoittamaa aikaa voitiin tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan pitää tässä tapauksessa hyväksyttävänä siirtymäaikana myös A:n palkkauksen korjaamiselle, ellei sairaanhoitopiiri muuta osoita. 

26.01.2022