Lausunto valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelua varten (TAS 561/2021, annettu 20.1.2021)

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi tasa-arvovaltuutetun ja muiden tahojen näkemyksiä siitä, mitä kysymyksiä tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelussa pitäisi ottaa huomioon ja millaisia kansallisia tavoitteita selonteossa pitäisi asettaa. 

Selonteossa tarkastellaan aikaa nykyhetkestä vuoteen 2030. Lausunnonantajia pyydettiin mainitsemaan enintään viisi selkeää tasa-arvokysymystä ja pitkänajan tasa-arvopoliittista tavoitetta. 

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että valitettavasti nykyiset, keskeiset tasa-arvo-ongelmat eivät näytä olevan katoamassa erilaisista toimenpiteistä huolimatta. Tasa-arvovaltuutetusta on sen vuoksi tärkeää, että nämä nykyiset, keskeiset tasa-arvo-ongelmat painottuvat myös uudessa tasa-arvoselonteossa. 

Lisäksi tasa-arvoselonteossa on tärkeää ottaa läpileikkaavasti huomioon sukupuolen moninaisuus sekä tasa-arvokysymysten intersektionaalinen tarkastelu. 

Tasa-arvovaltuutetun lausunnossaan esiintuomia ja muita tasa-arvoteemoja on käsitelty tarkemmin muun muassa tasa-arvovaltuutetun eduskunnalle antamassa kertomuksessa (K22/2018 VP). Kertomuksessa on myös niihin liittyviä suosituksia.

Tasa-arvovaltuutettu ehdotti, että tasa-arvoselonteossa käsiteltäisiin ainakin seuraavia kysymyksiä: 

1. Hoivavastuun jakautuminen 
2. Oppimiserot ja segregaatio koulutuksessa 
3. Palkkaerot 
4. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä 
5. Seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen perustuva häirintä 

Tasa-arvovaltuutettu esitti seuraavia asioita konkreettisiksi ja seurattavissa oleviksi pitkän ajan tasa-arvopoliittisiksi tavoitteiksi:

1. Naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron poistaminen vuoteen 2030 mennessä.
2. Vähintään 20 % työntekijöistä työskentelee ns. tasa-aloilla (vähintään 40 % naisia ja miehiä).
3. Isät käyttävät perhevapaista 30 %.
4. Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ilmaantuvuus vähenee merkittävästi 
5. Seksuaalisen häirinnän ilmaantuvuus vähenee merkittävästi

Vastaajilta pyydettiin lisäksi ehdotuksia siitä, miten lainsäädäntöä tai yksilön oikeussuojaa pitäisi kehittää sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi. Tasa-arvovaltuutettu kiinnitti erityisesti huomiota sukupuolivaikutusten arvioinnin tärkeyteen, tasa-arvovaltuutetun riittämättömiin resursseihin, isojen oikeudenkäyntikulujen aiheuttamaan riskiin syrjittyjen oikeusturvan toteutumisessa sekä tarpeeseen kehittää kollektiivisia kanneoikeuksia. 

Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toi esille kymmenen esimerkkiä sukupuolten tasa-arvoa lisääviksi lainsäädäntöuudistuksiksi ja muiksi toimenpiteiksi. 

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Lausuntopalvelu.fi.

08.02.2021