Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028 (VNS 2/2024 vp.) (TAS/304/2024, annettu 13.5.2024)

Tasa-arvovaltuutettu oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana 15.5.2024 valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 2025–2028. 

Osana julkisen talouden suunnitelmaa tulee arvioida sukupuolivaikutukset

Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa, että velvollisuus edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti koskee myös valtioneuvostoa ja lainsäätäjää. Tasa-arvovaltuutettu huomauttaa, että julkisen talouden suunnitelmasta ei käy ilmi, onko siinä arvioitu tulojen ja menojen kohdentamisen sukupuolivaikutuksia.

Valtiontalouden keskipitkän aikavälin talouspoliittisilla linjauksilla, joilla ohjataan merkittävällä tavalla yhteiskunnan toimintaa, on väistämättä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Sukupuolivaikutusten arviointi on tärkeä keino edistää sukupuolten tasa-arvoa päätöksenteossa. Julkisen talouden suunnitelmaa ja muita talouspoliittisia päätöksiä pidetään usein sukupuolineutraaleina, mutta ne vaikuttavat tutkitusti eri tavalla nais- ja miesryhmiin.

Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden sukupuolivaikutusten arvioinnilla selviäisi, edistävätkö vai heikentävätkö ehdotetut toimenpiteet sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että sukupuolivaikutusten arviointi on tarpeen erityisesti silloin, kun talouspoliittista linjaa suunnitellaan ja siitä päätetään budjettikautta pidemmälle ajalle. Samalla vaikutusarvioinnissa on tarpeen ottaa huomioon naisten ja miesten keskinäiset erot, jotka liittyvät esimerkiksi ikään, terveyteen, vammaisuuteen tai taloudelliseen asemaan. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on korostanut tätä tarvetta esimerkiksi julkisen talouden suunnitelmasta 2022–2025 antamassaan lausunnossa 8/2021 vp. Valtion talousarviosta vuodelle 2024 antamassaan lausunnossa TyVL 2/2023 vp valiokunta on lisäksi viitannut tällä hallituskaudella toteutettaviin merkittäviin rakenteellisiin uudistuksiin ja painottanut sukupuolivaikutuksien arvioinnin merkitystä niissä. 

Tasa-arvovaltuutettu korostaa, että yhteiskunnallisten päätösten vaikutusarvioinnissa tulisi tarkastella ehdotusten yhteisvaikutuksia nykyistä laajemmin ja kattavammin.  Esimerkiksi syksyllä 2023 eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamissaan lausunnoissa tasa-arvovaltuutettu on tuonut esiin, että monet pääministeri Petteri Orpon hallituksen työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan ehdottamat muutokset vaikuttavat erityisen haitallisesti samoihin ihmisryhmiin, kuten yksinhuoltajiin. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan julkisen talouden suunnitelma ja siihen liittyvien hallituksen esitysten kumulatiiviset vaikutukset tulisi arvioida muun muassa sen selvittämiseksi, miten ne vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon. Mikäli ehdotusten arvioidaan heikentävän sukupuolten tasa-arvoa, on selvää, että tällaisten haitallisten vaikutuksien vastapainoksi tarvitaan tasapainottavia toimenpiteitä.

Työn ja perheen yhteensovittamisella sekä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumisella voidaan parantaa työllisyyttä 

Orpon hallitusohjelman mukaan raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja. Tasa-arvovaltuutettu arvostaa sitä, että hallitus on asettanut kolmikantaisen työryhmän tukemaan hallitusohjelman tätä tavoitetta.

Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan raskaus- ja perhevapaasyrjintää voidaan ehkäistä parhaiten vahvistamalla erityisesti määräaikaisten työntekijöiden syrjinnän suojaa lainsäädäntöä kehittämällä. Palvelussuhde- ja tasa-arvolainsäädäntöön tarvitaan selkeä säännös, joka kieltää yksiselitteisesti määräaikaisen sopimuksen uusimatta jättämisen raskauden tai perhevapaan perusteella tai määräaikaisen sopimuksen solmimisen vain perhevapaan alkuun saakka, mikäli määräaikainen työ jatkuu.

Orpon hallitusohjelmaan ja julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy tavoitteita, joilla pyritään purkamaan työllistämisen esteitä. Yhtenä tällaisena keinona mainitaan hallitusohjelmassa työsopimuslain muuttamisen siten, että työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena vuodeksi ilman erityistä perustetta. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen käytön mahdollistaminen ilman perustetta lisäisi raskaus- ja perhevapaasyrjintää entisestään. Se olisi siten ristiriidassa edellä mainitun hallitusohjelmaan sisältyvän raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemistä koskevan tavoitteen kanssa. 

Myös vuokratyöntekijöiden raskaus- ja perhevapaasyrjinnän suojaa on parannettava.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeinä hallitusohjelmakirjauksia siitä, että kiinnitetään huomiota esimerkiksi lapsiperheiden vanhempien työllistymisen esteisiin. Tasa-arvovaltuutettu on esittänyt, että vuoropäivähoidon saatavuus tulisi varmistaa niin, ettei sen puute muodosta estettä työhön osallistumiselle.

Julkisen talouden suunnitelman yksityiskohdista

Julkisen talouden suunnitelmassa mainitaan, että erikoissairaanhoidon palveluvalikoimassa rajattaisiin julkisen palveluvalikoiman ulkopuolelle tietyt plastiikkakirurgiset toimenpiteet ja sterilisaatiot. Plastiikkakirurgiset toimenpiteet ovat esimerkiksi rintarekonstruktioita rintasyöpäleikkauksen jälkeen. Ne voivat liittyä myös sukupuoliristiriitaa kokevan ihmisen lääketieteelliseen hoitoon, jossa kehollisia ja sukupuolittuneita piirteitä muokataan henkilön sukupuoli-identiteetin mukaiseksi.

Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan julkisessa terveydenhuollossa tehtävät plastiikkakirurgiset toimenpiteet perustuvat aina huolelliseen harkintaan ja ovat välttämättömiä näille potilaille. Tasa-arvovaltuutettu ei pidä mahdollisena, että tämänkaltaisia toimenpiteitä rajattaisiin julkisen terveydenhuollon palveluvalikoiman ulkopuolelle. 

Suunnitelmassa mainitaan lisäksi, että kehyskaudella käynnistetään sairauspäivärahajärjestelmän laajempi uudistamistyö. Tämän osalta tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että uudistustyössä otettaisiin nykyistä paremmin huomioon se, että raskaus ja perhevapaat vaikeuttavat erityisesti naisten ansiomahdollisuuksia ja työllistymistä.

Tehokas lainvalvonta ja tasa-arvon edistäminen vaativat riittävät resurssit

Yhteydenotot tasa-arvovaltuutettuun ovat lisääntyneet viime vuosina. Tasa-arvovaltuutetulle tulleiden yhteydenottojen määrä on kasvanut noin 42 prosenttia vuodesta 2020 lähtien. Tasa-arvovaltuutettu sai vuonna 2023 kirjallisia ja suullisia yhteydenottoja yhteensä 1 210 kappaletta. 

Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on yksitoista virkaa. Nykyiset henkilöresurssit ovat riittämättömät tasa-arvovaltuutetun lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Kuilu lakisääteisten tehtävien ja resurssien välillä on myös kasvanut merkittävästi yhteydenottomäärien lisäännyttyä.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kiinnittänyt usein huomiota tasa-arvovaltuutetun riittämättömiin resursseihin. Esimerkiksi valtion vuoden 2023 talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa TyVL 15/2022 vp. valiokunta on todennut, että ”syrjinnän vastaisen lainsäädännön uskottavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että valvovilla viranomaisilla käytössä olevat resurssit mahdollistavat niiden tehtävien hoidon. Valiokunta pitää välttämättömänä, että yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja tasa-arvovaltuutetulle osoitetaan riittävät resurssit lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.”

Tasa-arvotyö ja sen valvonnan merkittävyys on tunnustettu myös valtioneuvoston syksyllä 2023 antamassa tiedonannossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Tasa-arvovaltuutetun lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).

15.05.2024