Hyppää sisältöön

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi yhdenvertaisvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta (TAS 44/2021, annettu 4.3.2021)

Oikeusministeriö pyysi tasa-arvovaltuutetulta lausuntoa hallituksen esityksen luonnoksesta (VN/547/2020), jossa ehdotetaan perustaa itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Ehdotuksen tavoitteena on, että raportoija seuraisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, seuraisi ja arvioisi toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä seuraisi kansallisen lainsäädännön toimivuutta, naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien oikeuksien toteutumista ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista laajasti yli sektoreiden rajojen. 

Eduskunta hyväksyi tasa-arvovaltuutetun vuoden 2018 kertomuksen johdosta kannanoton, jossa se edellyttää, että valtioneuvosto selvittää muun muassa mahdollisuudet nimetä riippumaton toimielin Istanbulin sopimuksen velvoitteiden toimeenpanon seurantaan ja arviointiin sekä tarvittaessa valmistelee siihen liittyvät lainsäädäntömuutokset (EK 49/2018 vp). Tasa-arvovaltuutettu pitää erittäin tärkeänä, että naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä perustetaan.

Tasa-arvovaltuutettu on pitänyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yhtenä Suomen vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Tasa-arvovaltuutettu käsitteli naisiin kohdistuvaa väkivaltaa keskeisenä tasa-arvo-ongelmana myös eduskunnalle antamassaan kertomuksessa (K 22/2018 vp) ja katsoo, että nyt ehdotettu raportoijan tehtävä mahdollistaa tehokkaamman puuttumisen ongelmaan. On historiallisesti merkittävää, että raportoijan tehtävän perustamisen myötä naisiin kohdistuva väkivalta tunnistetaan paremmin kansallisesti ilmiönä, sukupuolittuneena ihmisoikeusloukkauksena ja tasa-arvo-ongelmana.

Väkivallan sukupuolistuneisuuden tunnistaminen ja naiserityisen näkökulman tarve on tärkeää ymmärtää, sillä näin onnistutaan paremmin torjumaan väkivaltaa ja suojelemaan uhreja. Onnistuessaan tehtävässään raportoija auttaa Suomea vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä raportoijan tehtävän ihmisoikeusperusteisuutta. Toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi edellytetään mm. YK:n yleissopimuksessa kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamiseksi (CEDAW-sopimus) sekä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus). 

Tasa-arvovaltuutettu pitää myös tärkeänä, että ehdotuksen mukaisesti raportoijan tehtävä kattaa naisiin kohdistuvan väkivallan kokonaisvaltaisesti ja että raportoijalla on laajat mahdolliset toimia antamalla ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja sekä teettämällä tai laatimalla selvityksiä. Varsinkin aluksi raportoijan on tärkeä havaita tiedon tarpeet ja osoittaa mahdolliset aukkokohdat. On hyvä, että havaintojensa perusteella raportoija antaa eduskunnalle suosituksia siitä, miten naisiin kohdistuvaan väkivaltaan voidaan puuttua paremmin, väkivaltaa ennaltaehkäisten ja uhreja auttaen.

Siltä osin kuin raportoijan tehtävät liittyvät Istanbulin sopimuksen 10 artiklaan, tasa-arvovaltuutettu yhtyy Istanbulin sopimuksen asiantuntijaryhmä GREVIOn näkemykseen, jonka mukaan on tärkeää, että toimenpiteitä seuraa ja arvioi täytäntöönpanosta erillinen, itsenäinen ja riippumaton taho. 

Raportoijan tiedonsaantioikeus

Esityksen mukaan raportoijan tehtävien luonteen vuoksi raportoija ei tarvitsisi salassa pidettäviä tietoja. Tasa-arvovaltuutettu ei pidä esityksen mukaisia tiedonsaantioikeuksia riittävinä. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetussa laissa tulisi olla säännös, jonka mukaan raportoijalla on oikeus saada tietoja viranomaiselta salassapitosäännösten estämättä.

Raportoijan tehtävä kattaa myös uhrien oikeusturvan arvioinnin. Vaikka raportoija ei käsittele yksittäisten henkilöiden yhteydenottoja, on raportoijalla oltava mahdollisuus arvioida uhrien oikeusturvan toteutumista. Tämä voi edellyttää myös tiedonsaantia siitä, miten yksittäisiä väkivaltatapauksia on käsitelty ja miten oikeusturva on niissä toteutunut. 

Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan uhrien tuen, palveluihin pääsyn ja tekijöiden rikosvastuun toteutumisen arvioiminen edellyttää yleensä viranomaistoimien arvioimista. Monet perheväkivaltaan ja seksuaaliseen väkivaltaan liittyvät viranomaisasiakirjat terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, poliisissa, syyttäjällä ja tuomioistuimissa sisältävät salassa pidettäviä tietoja. Jos raportoijalla ei ole tiedonsaantioikeutta tällaisiin salassa pidettäviin asiakirjoihin, se ei pysty tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan hoitamaan tehtäväänsä tavoitteen mukaisesti. Tasa-arvovaltuutettu katsookin, että raportoijan esitettyä laajempi tiedonsaantioikeus on välttämätön tehtävän hoitamiseksi.

Esityksessä todetaan, että naiserityinen näkökulma mahdollistaa naisiin kohdistuvan väkivallan kokonaisvaltaisen tarkastelun sekä naisiin kohdistuvan väkivallan taustalla vaikuttavien rakenteellisten ongelmien ja naisuhrien erityistarpeiden huomioimisen. Esityksessä tuodaan esille myös risteävien tilanteiden arvioinnin tarve. Myös tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että raportoijan on mahdollista seurata ja arvioida, miten erilaiset väkivallalle altistavat ja haavoittuvuutta lisäävät tekijät tunnistetaan ja miten niihin puututaan. 

Naisiin kohdistuvan väkivallan osalta on kuitenkin huolehdittava naiserityisten kysymysten osaamisesta ja väkivallan ymmärtämisestä sukupuolistuneena ilmiönä. Siltä osin kuin yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana, on hyvä viestittää selkeästi, miten tärkeä raportoijan tehtävä on nimenomaan naisten aseman parantamiseksi ja sukupuolten tasa-arvon kannalta.

Koska raportoijan tehtävä on naiserityinen, se ei suoraan koske miehiin ja poikiin kohdistuvaa perheväkivaltaa. Tasa-arvovaltuutettu kuitenkin huomauttaa, että kaikki väkivallan vähentämiseen tähtäävät toimet hyödyttävät niin väkivallan uhreja, tekijöitä kuin väkivaltaa todistamaan joutuviakin, kuten väkivallasta kärsivässä perheessä eläviä lapsia. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa Lausuntopalvelu.fi.

05.03.2021