Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi vanhemmuuslaiksi (TAS 180/2021, annettu 6.5.2021)
Tasa-arvovaltuutettu vastasi oikeusministeriön lausuntopyyntöön sukupuolten tasa-arvoon liittyvän toimivaltansa näkökulmasta.
Oikeusministeriön ehdotuksessa muutoksen on kerrottu olevan lähinnä tekninen sekä lisäksi korjaavan ja selventävän eräitä nykyisten äitiys- ja isyyslakien soveltamisen yhteydessä esiin tulleita ongelmia ja tarkentamista vaativia kysymyksiä.
Äitiys- ja isyyslakien yhdistäminen vanhemmuuslaiksi
Tasa-arvovaltuutettu kannatti sitä, että äitiys- ja isyyslait yhdistetään samaan lakiin. Äitiyden ja isyyden vahvistamiseen liittyy monia yhteisiä kysymyksiä. Lakien yhdistäminen helpottaa säännösten soveltamista. Yhteinen laki voi myös tukea ajattelutapaa, jonka mukaan vanhemmuuden merkitys on yhtä tärkeä riippumatta vanhemman sukupuolesta.
Isien oikeusturvaan täsmennyksiä
Tasa-arvovaltuutettu totesi, että ehdotuksessa käytännössä isien asema ja oikeusturva paranee, kun lapsen isäksi itseään epäilevälle ehdotetaan tietyin edellytyksin annettavaksi kanneoikeus myös silloin, kun vanhemmuus on vahvistettu ennen syntymää annetun tunnustamisen perusteella. Oikeusturvaa parantaa myös ehdotus, jonka mukaan vanhemmuuden kumoamiskanteen voi nostaa vielä yhden vuoden kuluessa sen jälkeen, kun syy kanteen nostamiselle on tullut ilmi.
Sukupuolineutraalius
Tasa-arvovaltuutetusta on hyvä, että vanhemmuuslaissa ja sen perusteluissa käytetään mahdollisuuksien mukaan sukupuolineutraalia kieltä silloin, kun se ei vaaranna lainsäädännöltä vaadittavaa täsmällisyyttä ja ymmärrettävyyttä.
Sukupuolineutraalius sopii tilanteisiin, joissa ei ole tarvetta kiinnittää huomiota eri sukupuolten asemassa oleviin eroihin. On kuitenkin tärkeää, että sukupuolineutraalin kielen käyttäminen ei tee näkymättömäksi sukupuolten välillä olevia tosiasiallisia eroja, sukupuolen moninaisuutta ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten erityisiä tilanteita.
Vanhemman sukupuoli lakiehdotuksen 2, 3 ja 4 §:issä
Lakiteksti ei 2 §:ssä sido äitiyttä vanhemman sukupuoleen. Myös lainkohdan perusteluissa on todettu, että vanhemmuuden toteaminen ei edellytä synnyttäjän olevan sukupuoleltaan nainen.
Isyys voidaan todeta 3 §:n perusteella synnyttäneen naisen avioliiton perusteella. Lain 4 §:ssä on säädetty siitä, missä muissa tilanteissa isyys voidaan vahvistaa.
Naispareille ehdotetaan mahdollisuutta käyttää hedelmöityshoidoissa siittiöitä, joiden luovuttaja on antanut suostumuksensa isyytensä vahvistamiseen ja tämä henkilö vahvistetaan silloin lapsen isäksi. Tämä parantaa siittiöiden luovuttajien eli useimmiten miesten mahdollisuuksia vahvistettuun isyyteen.
Lakiteksti ei 4 §:ssä sido isyyttä vanhemman sukupuoleen. Lainkohdan perusteluissa kuitenkin rajataan transnaisten oikeutta vahvistaa isyys sukupuolen vahvistamisen ajankohdan perusteella. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan rajaukselle ei ole hyväksyttäviä perusteita. Tasa-arvovaltuutettu ehdotti, että lain 4 §:n perusteluissa todettaisiin, että isyyden vahvistaminen ei edellytä, että isä on sukupuoleltaan mies.
Väestötietomerkinnät
Lapsen ja vanhemman välisen suhteen merkitseminen väestötietojärjestelmään voi olla ongelmallista erityisesti sukupuolensa vahvistaneiden ihmisten yksityisyydensuojan ja sukupuoli-identiteetin kunnioittamisen kannalta. Tasa-arvovaltuutetusta on tärkeää, että sukupuolensa vahvistaneilla vanhemmilla olisi mahdollisuus saada vanhemmuusmerkintä vastaamaan vahvistettua sukupuoltaan. Väestötietomerkintöjä voidaan tarkastella translain uudistamisen yhteydessä.
Hedelmöityshoitolaki
Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että myös hedelmöityshoitolakia on tärkeä tarkastella sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten erityistilanteiden kannalta viimeistään translain uudistamisen yhteydessä. Tasa-arvovaltuutettu on todennut, että sukupuolensa korjaavien henkilöiden on saatava samat lisääntymistä edistävät palvelut kuin muidenkin esimerkiksi sukusolujen tallentamisessa ja hedelmöityshoidoissa.
19.05.2021
