Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 73/2023 vp.) (TAS 664/2023, annettu 26.10.2023)
Tasa-arvovaltuutettu oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana 27.10.2023.
Lausunnossaan tasa-arvovaltuutettu esitti erittäin vakavan huolensa, että lakiesityksen heikennykset osuvat monilta osin erityisesti naisiin ja heikentävät sukupuolten tasa-arvoa. Valtuutettu muistutti, että velvollisuus edistää tasa-arvoa koskee myös lainsäätäjää.
Hallituksen esityksen ehdotukset heikentävät naisten asemaa ja vaikuttavat negatiivisesti sukupuolten tasa-arvoon
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa työllisyysturvalakia. Ehdotetut muutokset koskevat esimerkiksi palkansaajan työssäoloehtoa, työttömyysetuuden sovittelua ja työttömyysetuusoikeuden alkamisajankohtaa sekä työttömyysetuuksiin maksettavia lapsikorotuksia.
Esityksestä käy ilmi, että ehdotukset kohdentuvat eri tavalla naisiin ja miehiin. Esitykseen sisältyvistä arvioista käy ilmi, että ne vaikuttavat heikentävästi erityisesti naisten asemaan.
Työssäoloehdon muuttaminen
Työttömyyspäivärahan myöntämisen edellytyksenä olevaa palkansaajan työssäoloehtoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että työssäoloehto määräytyisi jatkossa työstä saatujen tulojen perusteella. Lisäksi työssäoloehtoa pidennettäisiin nykyisestä noin kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Työaikajärjestelyiltään epätavallisia aloja koskevat poikkeukset opettajien, kotityöntekijöiden ja luovaa tai esityksellistä työtä tekevien kohdalla kumottaisiin.
Hallituksen esityksen mukaan työssäoloehdon pidentyminen vaikuttaa useammin naisiin kuin miehiin kaikissa muissa ikäluokissa kuin 50 vuotta täyttäneissä (HE 73/2023, s. 29). Muutos kohdistuisi erityisesti 30–39-vuotiaisiin naisiin (Emt., s. 67). Muutos koskettaisi myös määrällisesti laajaa ihmismäärää. Työssäoloehdon pidentäminen vaikuttaa erityisesti naisvaltaisilla aloilla, joissa määräaikaisuudet ovat tavanomaisia esim. opettajilla, jotka tekevät lukuvuoden mittaista sijaisuutta.
Työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi vaikuttaa puolestaan erityisesti sellaisiin henkilöihin, jotka tekevät useita erillisiä työjaksoja. Esimerkkeinä mainitaan työntekijät, joilla on epäsäännöllistä osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekevät työntekijät. Myös tämä muutos koskisi määrällisesti isoa joukkoa ihmisiä, sillä tällaisia henkilöitä arvioidaan olevan 37 % ansiopäivärahan saajista. (HE 73/2023, s. 31)
Tasa-arvovaltuutettu totesi, että ehdotuksien vaikutusarvioinnin kannalta on syytä tarkastella laajemmin määräaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita sekä raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
a) Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä
Vuonna 2021 naispalkansaajista 19 % ja miespalkansaajista 14 % työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 365 000 määräaikaista palkansaajaa vuonna 2021. Näistä naisia oli 214 000 ja miehiä 151 000. Määräaikaisten määrä oli kasvanut edellisvuodesta 43 000. Määräaikaisuuden syyksi ilmoitettiin pääsääntöisesti (71 %) pysyvän työn puute. Uusista työsuhteista lähes puolet oli määräaikaisia. Naisilla oli näin miehiä useammin.
b) Naiset tekevät miehiä useammin osa-aikatyötä
Vuonna 2021 osa-aikatyötä teki 473 000 työllistä, mikä oli 19 % kaikista työllisistä. Osa-aikatyötä tekevistä oli naisia 264 000 (24 %) ja miehiä 122 000 (13 %). Osa-aikatyötä tekeviä oli 58 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Osa-aikatyötä tekevistä 118 000 olisivat halunneet tehdä kokoaikaista työtä.
c) Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on valitettavan yleistä Suomessa
Tämä näkyy myös tasa-arvovaltuutetulle tulevissa työelämää koskevissa yhteydenotoissa. Raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyvät yhteydenotot ovat tyypillisimpiä syitä yhteydenottoon. Ne koskevat esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden keston rajoittamista raskauden ja perhevapaiden vuoksi tai hankaluuksia työhön paluussa perhevapaan jälkeen.
Tasa-arvovaltuutettu on esittänyt eduskuntakertomuksissaan 2018 ja 2022, että määräaikaisten työntekijöiden raskaussyrjintäsuojaa vahvistettaisiin palvelussuhdelaeissa. Palvelussuhdelainsäädännössä tulisi olla kielto jättää määräaikainen palvelussuhde uusimatta raskauden tai perhevapaan perusteella sekä kielto rajoittaa se kestämään vain raskaus- tai vanhempainvapaan alkuun.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan määräaikainen työsopimus olisi jatkossa mahdollista tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta. Tämän kirjauksen mahdollinen toteuttaminen yhdessä työttömyysturvalainsäädäntöön nyt ehdotettujen muutoksien kanssa kohdentuu erityisesti synnytysikäisiin naisiin.
Tasa-arvovaltuutettu esitti edellä sanotun perusteella erittäin vakavan huolensa ehdotettujen muutoksien vaikutuksesta naisiin ja sukupuolten tasa-arvoon.
Työttömyysehdon sovittelu
Soviteltua työttömyysetuutta maksetaan henkilölle, jos hän on ottanut vastaan osa-aikaista tai lyhytkestoista työtä. Työttömyysetuuden sovittelusta ehdotetaan poistettavan niin kutsuttu suojaosa eli se osa tuloa, jota ei huomioida sovitellun työttömyysetuuden määrän laskennassa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi, että niin sanottua omavastuuaikaa pidennettäisiin nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään. Lisäksi yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksettava lomakorvaus estäisi työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle lomakorvaus jaksotetaan.
Hallituksen esityksen mukaan suojaosan poiston vaikutuksien arvioidaan painottuvan naisiin. Sovitellun päivärahan saajista naisia oli 64 % vuonna 2022 (Kelan työttömyysetuuksien saajista 61 %). Naiset ovat enemmistönä sovitellun ansiopäivärahan tai sovitellun työttömyysetuuden saajissa kaikissa ikäryhmissä. (HE 73/2023, s. 42). Lomakorvausten jaksotuksen poistaminen vaikuttaisi myös enemmän naisiin kuin miehiin, koska naiset ovat saaneet miehiä enemmän jaksotuspäätöksiä ikäluokissa 30–59-vuotiaat.
Tasa-arvovaltuutettu ilmaisee vakavan huolensa työttömyysetuuden sovitteluun ehdotettujen muutoksien osalta. Sukupuolten tasa-arvon kannalta ei voi pitää hyväksyttävinä muutosehdotuksia, jotka kohdistuvat näin voimakkaasti pääsääntöisesti naisiin.
Työttömyysetuuden lapsikorotukset
Esityksessä ehdotetaan, että työttömyysetuuksiin maksettavasta lapsikorotuksesta luovuttaisiin. Esityksen mukaan lapsikorotuksia maksettiin vuonna 2022 ansiopäivärahassa noin 81 000 etuudensaajalle. Lapsikorotuksista 58 % maksettiin naisille ja 42 % miehille. (HE 73/2023, s. 44).
Tasa-arvovaltuutettu totesi, että muutosta tulisi arvioida myös yhden vanhemman perheen näkökulmasta. Suomessa on 120 000 yhden vanhemman perhettä. Yksinhuoltajista valtaosta (87 %) on naisia. Ehdotuksilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia paitsi näiden perheiden toimeentuloon, myös sukupuolten tasa-arvoon ja lapsiperheköyhyyteen.
Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin
Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut 12.10.2023 lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriölle. Lausunnossaan arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiotaan siihen, että vaikutustenarvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon muut valmisteilla olevat sosiaaliturvaan liittyvät uudistukset ja niiden mahdolliset yhteisvaikutukset erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Arviointineuvosto on pitänyt tärkeänä arvioida myös sitä, miten ehdotukset vaikuttavat perus- ja ihmisoikeuksiin ja kohdistuvatko vaikutukset samoihin ihmisryhmiin.
Tasa-arvovaltuutettu yhtyy lainsäädännön arviointineuvoston näkemyksiin. Valtuutettu muistuttaa myös siitä, että Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut 15.2.2023 antamassaan ratkaisussa Suomen sosiaaliturvan tason liian alhaiseksi. Ratkaisussa on tarkasteltu muun muassa työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon. Komitea totesi vähimmäisetuudet liian mataliksi kattaakseen tuensaajan perustarpeet uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tavalla. Tasa-arvovaltuutettu suosittelee, että eduskunta ottaa huomioon tämän ratkaisun.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).
30.10.2023
