Ammattikorkeakoulun tekniikan alan kieltenopettajan oikeus saatavuuslisään (TAS 183/2020, annettu 15.2.2020)

Tasa-arvovaltuutettuun yhteyttä ottanut kielten opettaja A, joka opettaa ammattikorkeakoulussa tekniikan alalla, epäili palkkasyrjintää. Syrjintäepäilyn syynä oli se, ettei ammattikorkeakoulu maksa tekniikan alan kielten opettajille saatavuuslisää toisin kuin tekniikan alan muille opettajille. 

Ammattikorkeakoulu oli siirtynyt Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen piiriin vuoden 2020 alussa. Työehtosopimuksen mukaan kielten opettajien palkka määräytyy sen koulutusalan mukaan, johon hänet on sijoitettu. Työehtosopimuksessa turvataan tekniikan ja liikenteen koulutusalalle sijoitetuille opettajille automaattisesti saatavuuslisä osana henkilökohtaista lisää. Muilla opettajilla saatavuuslisä ei ole samalla tavalla kiinteä osa palkkausta. 

Työehtosopimuksen saatavuuslisää koskeva kirjaus johti siihen, että ammattikorkeakoulu perusti Kielet ja viestintä -yksikön. Siihen siirrettiin muun muassa tekniikan alan kielten ja viestinnän opettajat, jotka olivat kaikki naisia. Yksikön opetusalan todettiin olevan muu kuin tekniikka. Yksikön perustamisella ei ollut toiminnallisia vaikutuksia. 

Työehtosopimuksen yllä kuvatut määräykset ovat oleellisia A:n palkkauksen määräytymisen kannalta. A ja ammattikorkeakoulu olivat erimielisiä siitä, kuinka työehtosopimuksen määräyksiä tulee tulkita. Tasa-arvovaltuutetulla ei ole toimivaltaa tulkita työehtosopimusten sisältöä. Valtuutettu ei näin ollen voinut ottaa kantaa siihen, miten tulisi tulkita erityisesti kielten ja viestinnän opettajien palkkaa koskevaa määräystä tai keitä opettajia sopimuksen ilmaisulla ”tekniikan ja liikenteen koulutusalalle sijoitettu opettaja” tarkoitetaan. Työehtosopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskeva riita ratkaistaan lähtökohtaisesti työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa ja viime kädessä työtuomioistuimessa.

Tasa-arvolain kannalta asiassa oli oleellista se, johtiko työnantajan toteuttama kieltenopettajien siirto tasa-arvolain palkkasyrjintäkiellon vastaiseen asiantilaan. Tasa-arvovaltuutettu tarkasteli asiaa yleisellä tasolla, koska siinä ei ollut nimetty verrokkihenkilöiksi ketään yksittäisiä opettajia.  

Mikäli A:n voitaisiin katsoa tekevän samaa tai samanarvoista työtä kuin yksi tai useampi samassa ammattikorkeakoulussa opettava eri sukupuolta oleva opettaja, joka saa saatavuuslisää kiinteänä osana henkilökohtaista palkkaansa, asiassa syntyisi olettama palkkasyrjinnästä. Työnantajan ei kuitenkaan katsota rikkoneen syrjintäkieltoa, jos työnantaja voi osoittaa palkkaeroille hyväksyttävän syyn. 

Ammattikorkeakoulun mukaan saatavuuslisä on aikanaan kirjattu työehtosopimukseen, koska tekniikan alalle on ollut hankalaa saada henkilökuntaa. Ongelmat työvoiman saatavuudessa voivat olla hyväksyttävä selitys palkkaeroille. Se onko näin, tulee arvioida kussakin tapauksessa erikseen. Pelkästään yleiset oletukset työvoiman saatavuudesta eivät riitä. Jotta saatavuuslisään voidaan edelleen vedota hyväksyttävänä syynä palkkaeroille, se edellyttää näyttöä siitä, että saatavuuslisää saavien opettajien rekrytointi on vaikeampaa kuin niiden aineiden opettajien, jotka eivät lisää saa, ja edellyttää korkeamman palkan maksamista heille.
 

04.02.2021