Ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajien työajan pidentäminen (TAS 27/2019, annettu 27.3.2020)
Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin arvioimaan, onko tasa-arvolain vastaista, että naisvaltaisen ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajien työajasta on sovittu kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) eri tavalla kuin miesvaltaisten rakennustarkastajien ja ympäristötarkastajien työajasta. Yhteydenoton mukaan tarkastajien tehtävät ovat työnkuvaltaan samankaltaisia ja toiminnan laatu ja luonne ovat täysin identtiset.
Terveystarkastajiin sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) 2018–2019 liitteen 18 mukaista työaikaa. Heidän säännöllinen työaikansa on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Yhteydenoton mukaan rakennustarkastajiin sovelletaan toimistotyöaikaa. Toimistotyössä säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.
Tasa-arvovaltuutettu totesi lausunnossaan, että työ- tai virkaehtosopimuksen määräykset saattavat olla sellaisenaan syrjiviä. Tämän arvioimiseksi tulee selvittää, vaikuttaako määräys epäedullisemmin niihin naisiin, joihin määräystä sovelletaan, kuin miehiin, joihin sitä sovelletaan, tai päinvastoin. Tässä asiassa ei tullut esiin seikkoja, joiden perusteella tätä olisi ollut syytä epäillä.
Eri työ- tai virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen eri työntekijäryhmiin voi johtaa syrjivään lopputulokseen, vaikka määräykset eivät olisi omalla soveltamisalallaan syrjiviä. Näin voi olla, jos työntekijäryhmien voidaan katsoa olevan samassa asemassa etuuden myöntämisen perusteisiin nähden, mutta niitä kohdellaan eri tavoin etuuden saamisessa.
Mikäli sen toteaminen, ovatko työntekijät samassa asemassa, edellyttää esimerkiksi konkreettisten työntekijöiden tekemään työhön liittyvien seikkojen selvittämistä, menettelyn syrjivyyttä ei voida arvioida pelkästään sovellettavia työ- tai virkaehtosopimusmääräyksiä tarkastelemalla. Esimerkiksi palkkasyrjintäepäily voi liittyä siihen, että naisvaltaiselle ja miesvaltaiselle työntekijäryhmälle on työ- tai virkaehtosopimuksessa määritelty erisuuruiset palkat. Syrjinnän toteaminen edellyttää muun muassa sen selvittämistä, tekevätkö näihin työntekijäryhmiin kuuluvat työntekijät samaa tai samanarvoista työtä.
Tässä asiassa mahdollisen syrjinnän arvioiminen edellyttäisi sen selvittämistä, voidaanko terveystarkastajien katsoa olevan samassa tai verrannollisessa asemassa rakennustarkastajien ja ympäristötarkastajien kanssa työaikojen määräytymisperusteiden suhteen. On huomattava, että tasa-arvolain syrjintäkieltoja sovellettaessa epäedullista kohtelua tarkastellaan pääsääntöisesti saman työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden välillä. Niinpä käytännössä esimerkiksi naispuolinen terveystarkastaja voisi verrata työtään ja työaikaehtojaan samassa kunnassa työskentelevän miespuolisen rakennustarkastajan työhön ja työaikaehtoihin. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että työehdoista ei tasa-arvolain kannalta tee hyväksyttäviä vain se, että niistä määrätään työ- tai virkaehtosopimuksessa.
13.05.2020
