Toivomus jäädä osittaiselle hoitovapaalle ja palkkatoive työhön otossa (TAS 312/2020, annettu 18.6.2021)

Nainen A otti yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun, koska hän epäili tulleensa syrjityksi perhevapaan perusteella valittaessa juristeja yritykseen X. Työehdoista neuvoteltaessa A oli kertonut toiveestaan olla kuusi kuukautta osittaisella hoitovapaalla perjantaisin, koska hänellä oli yhdeksän kuukauden ikäinen lapsi. Hän oli myös esittänyt työnantajan tarjousta korkeamman palkkatoiveen. Työnantajan edustaja oli parin päivän kuluttua ilmoittanut, että A:ta ei valittu tehtävään. Hänelle ei tehty vastatarjousta.

Tasa-arvovaltuutettu pyysi yritys X:ltä selvityksen asiasta. Sen mukaan yritykseen oli palkattu juristin tehtäviin kaksi naista, B ja C. Suunnitelmana oli ollut palkata tehtävään lisäksi kolmas, ruotsin kielen taitoinen juristi.  Tähän tehtävään oli suunniteltu palkattavaksi A ja hänen kanssaan oli neuvoteltu työsuhteen ehdoista. 

Työnantajan mukaan kaksi valittua naista olivat olleet A:ta ansioituneempia kyseisiin juristin tehtäviin. Valitut olivat lisäksi saaneet soveltuvuustesteistä A:ta paremmat tulokset. Kolmannen juristin palkkaamisesta oli luovuttu liiketaloudellisista syistä. Työnantaja totesi lisäksi, että muut hakijat olivat olleet valmiita työskentelemään A:ta matalammalla palkalla. Tehtävä ei myöskään olisi sopinut nelipäiväistä viikkoa tekevälle eikä osittaisen hoitovapaan myöntämisen nähty olevan mahdollista.  Työnantaja totesi, että A:n perhetilanne ei ratkaissut valintoja eikä ohjannut arviota hänen menestyksestään työtehtävässä.

Tapauksen arviointia

Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan syrjintää työhön otettaessa on menettely, jossa henkilö joutuu epäedulliseen asemaan raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perustella. A oli kertonut työnantajalle toivovansa saada jäädä osittaiselle hoitovapaalle. Työnantajan tiedossa oli siten ollut valintapäätöstä tehdessään sukupuoleen liittyvä syy. 

Olettama tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä syntyy, jos valitsematta jäänyt on ollut tehtävään koulutukseltaan ja työkokemukseltaan ansioituneempi kuin siihen valitut hakijat. Ansiovertailu on esimerkiksi perhevapaatilanteissa mahdollista tehdä myös samaa sukupuolta olevien hakijoiden välillä. Mikäli syrjintäolettama syntyy, työnantajan on osoitettava, että valintapäätökseen on ollut muu, hyväksyttävä syy. 

Toive tarjottua korkeammasta palkasta

Tehtävään valitseminen edellyttää, että palkan suuruudesta päästään sopimukseen.  Hakijan esittämä ehdoton palkkavaatimus, joka ylittää muiden hakijoiden palkkavaatimukset ja poikkeaa työnantajan palkanmaksuperusteista, voi olla tasa-arvolain mukainen hyväksyttävä syy valita tehtävään hakijaa vähemmän ansioitunut hakija tai jättää tehtävä täyttämättä.  

Alustava palkkatoivomus, joka ei ole ilmeisen kohtuuton, ei sen sijaan ole tasa-arvolain mukainen hyväksyttävä syy syrjäyttää hakijaa valintamenettelyssä. A:n palkkatoive ei ollut ilmeisen kohtuuton. A:lta olisi ollut hyvä ennen valintapäätöksiä varmistaa, olisiko hän ollut valmis ottamaan tehtävän vastaan työnantajan tarjoamalla palkalla. Työnantajalta ei ollut voinut kuitenkaan edellyttää aikaisempaa paremman vastatarjouksen tekemistä. 

Toive osittaisesta hoitovapaasta

Työsopimuslain mukaan työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa hoitamiseksi osittaista hoitovapaata. Työnantaja ei siis ole velvollinen myöntämään heti työsuhteen alkaessa työntekijälle osittaista hoitovapaata, mutta voi siihen halutessaan suostua. Mahdollisuus jäädä osittaiselle hoitovapaalle helpottaa työntekijöiden työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista ja edistää siten sukupuolten tasa-arvoa. 

Toive osittaisesta hoitovapaasta ei ole tasa-arvolain mukainen hyväksyttävä syy syrjäyttää hakijaa valintamenettelyssä. A:lta olisi ollut hyvä ennen valintapäätöksiä tarkistaa, olisiko hän ollut valmis ottamaan tehtävän vastaan, vaikka työnantaja ei olisi myöntänyt hänelle osittaista hoitovapaata.

Soveltuvuuden arvioinnista

Mikäli A olisi ollut valittuja ansioituneempi hakija kyseisiin juristin tehtäviin, tasa-arvolain mukainen hyväksyttävä syy valintapäätöksille voi olla valittujen A:ta parempi soveltuvuus. Näyttövelvollisuus asiassa on työnantajalla. Soveltuvuutta on arvioitava suhteessa tuleviin työtehtäviin ja niissä selviämiseen. Valitut olivat saaneet soveltuvuustesteistä A:ta paremmat tulokset, mitä voidaan pitää soveltuvuuden vertailussa asiallisena perusteena. Soveltuvuuden vertailuun eivät sen sijaan saa vaikuttaa A:n toiveet paremmasta palkasta ja osittaisesta hoitovapaasta. 

Tehtävän täyttämättä jättäminen

Jos työnantaja ei valitse ketään tehtävään, kysymyksessä ei ole tasa-arvolain 8 §:ssä tarkoitettu työhön ottaminen. Mikäli tehtävä on jätetty täyttämättä sukupuoleen liittyvän syyn vuoksi, kyse voi kuitenkin olla tasa-arvolain 7 §:n vastaisesta syrjinnästä.  Tasa-arvolain 7 §:n vastaisesta syrjinnästä ei ole mahdollista saada tasa-arvolain 11 §:n mukaista hyvitystä. Mikäli syrjinnästä on kuitenkin aiheutunut vahinkoa, syrjintää epäilevällä voi olla oikeus vaatia korvausta vahingonkorvauslain perusteella. 

Kolmatta juristin tehtävää ei ollut täytetty lainkaan. Työnantajan mukaan syynä olivat olleet liiketaloudelliset perusteet, jotka sinänsä ovat tasa-arvolain mukainen hyväksyttävä syy jättää tehtävä täyttämättä. Näyttövelvollisuus asiassa on työnantajalla.

Oikeussuojakeinoista

Tasa-arvovaltuutettu ottaa ensisijaisesti kantaa tasa-arvolain tulkintaa koskeviin oikeudellisiin kysymyksiin eikä pääsääntöisesti tee työhönottoa koskevissa syrjintäepäilyissä varsinaista ansiovertailua eikä soveltuvuusvertailuja. Ansio- ja soveltuvuusvertailu jää suoritettavaksi yleensä käräjäoikeudessa mahdollisen hyvityskanteen käsittelyn yhteydessä, mikäli osapuolet eivät pääse asiassa sovintoon. 
 

31.08.2021