Hyppää sisältöön

Syrjintäepäily lukion uskonnon ja filosofian lehtorin virantäytössä (TAS 233/2015, annettu 6.11.2015)

Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin selvittämään, oliko naispuolista hakijaa syrjitty lukion uskonnon ja filosofian lehtorin virantäytössä. Syrjintää epäilevä hakija oli toiminut kyseisessä lukiossa sijaisena neljä vuotta ja opetustehtävissä yhteensä runsaat 17 vuotta, mutta vakituisen viran tultua avoimeksi siihen valittiin häntä nuorempi mies, jolla oli huomattavasti vähemmän työkokemusta. Sekä valittu henkilö että varasijalle jäänyt syrjintää epäilevä hakija täyttivät kelpoisuusehdot. Ratkaisevaksi tekijäksi näytti valinnassa muodostuneen se, että valitulla oli valmiutta ja aiempaa näyttöä nk. digipedagogiikan käytöstä ja kehittämisestä. Digipedagogiikkaa ei kuitenkaan mainittu hakuilmoituksessa eikä asiasta kysytty haastattelussa yhtään kysymystä.

Syrjintää epäilevä kertoi, että sähköisten menetelmien käytön niukkuus opetuksessa oli työnantajasta johtuva, rakenteellinen seikka. Hän oli ottanut sähköisiä menetelmiä jossain määrin käyttöön opetuksessaan, mutta laitteiden niukkuuden ja käyttövarmuuden ailahtelevuuden takia laajempaan käyttöön oli tarkoitus siirtyä vasta syksyllä 2015. Sivutoimisena opettajana ko. lukiossa hän oli rehtorin suostumuksella osallistunut useisiin koulutuksiin (ml. tabletit, pedanet, sähköiset opetusmenetelmät, sähköinen ylioppilaskoe). Koulutus oli ollut työnantajan järjestämää.

Lausunnossaan tasa-arvovaltuutettu lähti lukion opettajan tehtävänkuvauksesta, jonka mukaan tehtävän tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja taitoja. Lisäksi opettajan tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana, ja toimia yhteistyössä kotien kanssa.

Ansioiden vertailu oli virantäytössä jäänyt tältä osin puutteelliseksi. Tasa-arvovaltuutettu korosti lausunnossaan, että vaikka painopisteeksi valittaisiin digitaalinen osaaminen, myös muilla sellaisilla ansioilla on merkitystä, joita tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaatii. Lopullinen ansiovertailu on koulutuksen, työkokemuksen ja lisäansioiden kokonaisarviointia, jonka keskiössä on tehtävän menestyksellinen hoitaminen. Vaikka lisäansioille, jotka ovat kertyneet muista tehtävistä, saa valinnassa antaa painoarvoa, ovat ne kuitenkin luonteeltaan muita ansioita täydentäviä. Ansioituneimman hakijan valitseminen kuhunkin tehtävään on työnantajankin edun mukaista.

Tasa-arvovaltuutettu katsoikin, että syrjintää epäilevä opettaja vaikuttaisi kokonaisuutena arvioiden olleen uskonnon ja filosofian lehtorin virkaan valittua ansioituneempi ottaen huomioon, että hänellä oli viisitoista vuotta pidempi työkokemus opetustehtävistä sekä  (joskin ehkä valittua vähemmän) digitaaliseen osaamiseen liittyviä ansioita.

Työnantaja toi selvityksessään esille, että valintaa olivat soveltuvuuden osalta puoltaneet haastattelu ja suosittelijat. Hakijoiden soveltuvuutta vertailtiin haastattelujen, edellisiltä työnantajilta saatujen tietojen sekä työnantajan omien aiempien kokemusten perusteella. Jotta työnantaja voi vedota henkilökohtaiseen ominaisuuteen ansioituneemman hakijan ohittamiseksi, työnantajan on osoitettava punninneensa valituksi tulleen ja valitsematta jääneen kykyjä ja ominaisuuksia keskenään. Selvittämättä jäi, miten kaupunki oli huomioinut, että myös syrjintää epäilevä oli tuonut esille oman innokkuutensa koulun kehittämistyöhön sekä sähköisiin menetelmiin siirtymiseen. Huomiotta vaikutti jääneen myös se, että haasteet sähköisten menetelmien käyttöönotossa olivat olleet lähinnä rakenteellisia tai jopa työnantajasta johtuvia (opiskelijoiden henkilökohtaisten päätelaitteiden puute ja käyttövarmuuskysymykset).

Tässäkin tapauksessa huolellisesti tehty soveltuvuuden vertailu ja hakijoille annetut perustelut olisivat ehkäisseet epäilyjä siitä, että valinta perustui lain kieltämään perusteeseen, kuten esimerkiksi stereotyyppisiin käsityksiin naisten kyvystä selviytyä uusien sähköisten menetelmien käyttöönotosta.

21.12.2015