Syrjintäepäily koulunkäynninohjaajia valittaessa (TAS 83/2015, annettu 4.9.2015)

Mies (A) pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty sukupuolen perusteella, kun erään kunnan peruskoulun ala-asteelle oli vuosien 1999–2014 aikana vakinaistettu koulunkäynninohjaajiksi ainoastaan naisia.

A kertoi, että viimeksi vuonna 2014 vakinaiseksi koulunkäynninohjaajaksi valittiin nainen (B), jolla ei ollut koulunkäynninohjaajan ammattitutkintoa kuten A:lla, vaan liikuntaneuvojan koulutus. Ensimmäiselle varasijalle valittiin nainen (C), jolla oli lyhyempi työkokemus kuin A:lla. A valittiin toiselle varasijalle. Naisia on vakinaistettu kouluun myös oppisopimuksella huolimatta A:n vuonna 2008 hankkimasta koulunkäynninohjaajan ammattitutkinnosta, hänen kyseisellä ala-asteella määräaikaisissa palvelussuhteissa hankkimastaan yhteensä noin 7 vuoden työkokemuksesta ja työstään saamistaan hyvistä arvioinneista.

Koulunkäynninohjaajan valinta vuonna 2014

Tasa-arvolain mukaan kyse on kielletystä syrjinnästä, jos työnantaja työhön ottaessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.

Tasa-arvovaltuutettu pyysi asiassa selvityksen kunnan sivistystoimen hallintopäälliköltä.  Keväällä 2014 haettavana oli ollut erityisopetuksen pienryhmän ohjaajan tehtävä, joten valinnassa painotettiin kokemusta erityisopetuksen parissa työskentelystä.

Tasa-arvovaltuutettu piti A:ta koulutukseltaan valittua B:tä ansioituneempana. Myös A:lla oli kokemusta erityislasten kanssa työskentelystä, mutta B oli toiminut erityisopetuksen pienluokassa koulunkäynninohjaajana kaksi lukuvuotta, joten B:n valinnassa ei voitu todeta olleen kyse tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä. Ensimmäiselle varasijalle valitulla C:llä oli huomattavasti vähemmän kokemusta koulunkäynninohjaajan tehtävistä kuin A:lla ja erityisopetuksestakin vain yli 5 kuukautta. Tasa-arvovaltuutetusta näytti siltä, että C:n valinnasta ensimmäiselle varasijalle syntyi olettama tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä. Tästä ei voinut kuitenkaan vaatia tasa-arvolain mukaista hyvitystä kuin siinä tapauksessa, että B olisi kieltäytynyt tehtävästä ja C tullut valituksi koulunkäynninohjaajaksi A:n sijasta.


Aikaisemmat koulunkäynninohjaajien valinnat

Työnantajan mukaan A:ta ei ollut voitu syrjiä koulunkäynninohjaajien valinnoissa, koska paikkoja ei ollut täytetty hakumenettelyn kautta ennen nyt kyseessä ollutta kevään 2014 valintaa, jolloin paikka tuli hakuun toimenhaltijan jäätyä eläkkeelle. Muut koulunkäynninohjaajat olivat olleet kyseisessä kunnassa oppisopimuskoulutettavina koulunkäynninohjaajan tutkintoon. Heistä kolme oli ollut naisia ja yksi mies. Naiset oli vakinaistettu 2009, 2013 ja 2014. Mies oli vakinaistettu 2015. Mies oli kunnan työntekijä, joka oli uudelleen sijoitettu.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että uudelleen sijoitettu kunnan vakinainen työntekijä ei ollut vertailukelpoisessa asemassa suhteessa kunnan ulkopuolelta työllistettyihin tai siellä määräaikaisina työskennelleisiin henkilöihin. Sen sijaan oppisopimuskoulutuksen kautta 2009, 2013 ja 2014 vakinaistettuihin koulunkäynninohjaajiin A:n katsottiin olleen vertailukelpoisessa asemassa.

Tasa-arvolaissa kiellettyä välillistä syrjintää on eri asemaan asettaminen sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella. Tällaista menettelyä ei kuitenkaan ole pidettävä syrjintänä, jos sillä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja valittuja keinoja on pidettävä aiheellisina ja tarpeellisina tähän tavoitteeseen nähden.

Tässä tapauksessa sinänsä sukupuoleen nähden neutraali käytäntö, jossa koulunkäynninohjaajat oli vakinaistettu ilman hakumenettelyä oppisopimuskoulutuksessa olleista työntekijöistä, oli johtanut käytännössä siihen, että kyseisellä koululla vuosia koulunkäynninohjaajana työskennelleellä ja alan ammattitutkinnon suorittaneella miehellä eli A:lla ei ole ollut samanlaista mahdollisuutta tulla vakinaistetuksi koulunkäynninohjaajan tehtäviin kuin niihin 2009, 2013 ja 2014 vakinaistetuilla naisilla.

Sitä, että kunta oli antanut sivistystoimelle luvan vakinaistaa oppisopimuskoulutettuja työntekijöitä suoraan ilman hakumenettelyä, ei voitu pitää asiaa syrjinnän kannalta arvioitaessa hyväksyttävänä syynä olla tarjoamatta samaa mahdollisuutta myös kyseisessä kunnassa useissa määräaikaisissa työsuhteissa olleelle, ammattitutkinnon jo suorittaneelle henkilölle.

A:lla oli koulunkäynninohjaajan työkokemus ja ammattitutkinto, ja hän oli saanut työstään erittäin hyviä arviointeja. Tasa-arvovaltuutettu totesikin, että asiassa ei ollut esitetty muutakaan tasa-arvolain mukaista hyväksyttävää syytä olla vakinaistamatta A:ta vastaavasti kuin oppisopimuskoulutettujen naisten kohdalla oli tehty. Tasa-arvovaltuutettu kehotti kuntaa lopettamaan koulunkäynninohjaajia vakinaistettaessa menettelyn, jonka seurauksena A oli asetettu toistuvasti eri asemaan kuin oppisopimuskoulutuksen kautta vakinaistetut naiset. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

30.10.2015