Suomen Shakkiliiton valintaperusteet arvokilpailuihin (TAS 231/2015, annettu 16.10.2015)

Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin selvittämään, oliko Suomen Shakkiliiton noudattama sääntö, joka koski joukkueiden lähettämistä kansainvälisiin kilpailuihin, tasa-arvolain mukainen. Yhteydenoton mukaan Suomen Shakkiliitto olisi syrjinyt naisia noudattamalla sellaisia valintaperusteita, jotka käytännössä rajoittivat vain naisten joukkueen lähettämistä kansainvälisiin kilpailuihin.

Lokakuussa 2014 hyväksyttyjen osallistumisperusteiden mukaan neljästä pelaajasta koostuvan joukkueen ratinglukujen keskiarvon tuli olla vähintään 1900 pistettä ja joukkueessa sai olla vain yksi alle 1800-tason pelaaja. Edellytyksenä oli myös, että joukkueeseen päästäkseen pelaajan on täytynyt pelata vähintään 20 virallista kilpapeliä edellisen vuoden aikana. Suomessa oli syksyllä 2015 yli 1900-tasoisia miespuolisia shakin pelaajia yli 500.

Naisten tilanne oli täysin erilainen, sillä vain kolmen naispelaajan vahvuusluku ylitti 1900 pistettä. Säännön hyväksymisajankohtana tilanne oli ollut hyvin samanlainen. Naisten joukkueen osallistuminen arvokilpailuihin oli siten uhattuna, jos yhdellekin pelaajalle tulisi este osallistua kilpailuun.

Noudattamansa valintaperusteiden seurauksena Suomen Shakkiliiton hallitus oli elokuussa 2015 päättänyt olla lähettämättä naisten joukkuetta marraskuussa 2015 pidettäviin joukkueiden EM-kilpailuihin. Asiasta antamassaan varsin perusteellisessa selvityksessä Suomen Shakkiliitto totesi, että lokakuussa 2014 hyväksytyt osallistumisperusteiden tavoitteena oli luoda säännöt, jotka edesauttaisivat naisten osallistumista kansainvälisiin arvokilpailuihin. Selvityksen mukaan naisia olisi tietoisesti suosittu osallistumisperusteita laadittaessa.

Tasa-arvovaltuutettu huomioi Suomen Shakkiliitossa tehdyn työn naisten shakkiharrastuksen tukemiseksi, kuten sen, että naisille oli tarjottu yleisen sarjan lisäksi kansainvälisen käytännön mukaisesti erillinen naisten sarja. Tasa-arvovaltuutettu piti lisäksi myönteisenä sitä, että liiton alaisissa kilpailuissa henkilöllä on itsemääräämisoikeus sukupuoli-identiteettiinsä eli siihen, miten hän sukupuolensa määrittelee. Näin esimerkiksi naiseksi itsensä kokeva voi osallistua kilpailuihin naisten sarjassa siinäkin tapauksessa, että hän juridisesti olisi mies. Tasa-arvovaltuutettu ei kuitenkaan yhtynyt Suomen Shakkiliiton esittämään tulkintaan siitä, että kyseinen sääntö edesauttaisi naisten osallistumista kansainvälisiin kilpailuihin. Lausunnossaan tasa-arvovaltuutettu päinvastoin katsoi, että sukupuoleen nähden neutraali säännös 1900 pisteen ratinglukujen keskiarvosta asetti naispelaajat tosiasiallisesti epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella ollen siten naisia välillisesti syrjivä.

Tasa-arvovaltuutettu muistutti Suomen Shakkiliittoa siitä, että myös Shakkiliiton tulisi kaikessa toiminnassaan tarjota kaikille yhdenvertainen ja tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa lajia, saada asiantuntevaa valmennusta, osallistua kilpailuihin sekä saada yhtäläinen tunnustus kilpailusuorituksistaan. Vaatimus tosiasiallisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien toteutumisesta tulisi ottaa huomioon myös kaikessa liiton päätöksenteossa.

Saatuaan tasa-arvovaltuutetun lausunnon Suomen Shakkiliitto ehti vielä lähettää naisten joukkueen marraskuussa 2015 järjestettyihin joukkueiden EM-kilpailuihin. Lisäksi Shakkiliitto päätti marraskuussa 2015 pitämässään kokouksessa uudistaa kansainvälisiä kilpailuja koskevat osallistumisperusteet sekä laatia Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaation Valon ohjeistuksen mukaisen toimintasuunnitelmaa täydentävän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman.

31.10.2015