Tasa-arvovaltuutettu hakee viestinnän korkeakouluharjoittelijaa
Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on tarjolla viestinnän opiskelijalle tai viestintään erikoistuneelle sukupuolentutkimuksen, sosiaalipsykologian tai sosiologian opiskelijalle 3–4 kuukauden harjoittelupaikka sopimuksen mukaan ajalle syyskuu–joulukuu 2024.
Korkeakouluharjoittelijan pääasialliset tehtävät
Harjoittelija työskentelee viestintäasiantuntijan parina ja avustaa tasa-arvovaltuutetun päivittäisessä viestinnässä. Työtehtävät tarjoavat monipuolisen kokemuksen viestinnän eri osa-alueilta sekä tasa-arvolain valvonnasta ja tasa-arvon edistämisestä. Painopiste harjoittelijan työssä on päivittäisviestinnässä: tasa-arvovaltuutetun sidosryhmäviestinnässä (viestintä sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeen laatiminen sidosryhmille) ja verkkoviestinnässä (tasa-arvovaltuutetun nettisivujen päivittäminen ja intrauudistukseen osallistuminen). Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita viestinnän tehtäviä.
Harjoittelijalta odotamme
Toivomme, että hakija on opiskellut jo useamman vuoden. Odotamme hakijalta erinomaista kirjallista ilmaisutaitoa. Hyvä molempien kansalliskielten taito sekä muu kielitaito katsotaan hakijalle eduksi. Toivomme, että hakija kokee sosiaalisen median luonnolliseksi ympäristöksi. Ymmärrys inklusiivisesta ja saavutettavasta viestinnästä sekä Canvan hallitseminen luetaan eduksi. Perehtyneisyys sukupuolten tasa-arvon kysymyksiin luetaan myös hakijalle eduksi. Arvostamme lisäksi luovuutta, mukautusmiskykyä ja kykyä työskennellä itsenäisesti.
Palkkaus
Korkeakouluharjoittelijan palkka 1632 euroa/kk. Toivomme, että harjoittelijalle on myönnetty harjoittelutuki.
Harjoittelun ajankohta
Sopimuksen mukaan 3–4 kk ajalla syyskuu–lokakuu
Tasa-arvovaltuutettu
Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.
Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Tasa-arvovaltuutetun toimistossa työskentelee yksitoista henkilöä.
Tarjoamme tuetun lounaan. Osa viikosta on mahdollista työskennellä etänä.
Tasa-arvovaltuutettu korostaa toiminnassaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja arvostaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.
Sijainti
Hämeentie 3, 00530 Helsinki. 30.5. alkaen Ratapihantie 9, 00520 Helsinki
Hakemuksen lähettäminen
Toivomme hakemukset ensisijaisesti sähköisinä Valtiolle.fi-palvelun kautta. Voit kuitenkin hakea tätä työpaikkaa myös toimittamalla hakemuksesi kirjaamon postiosoitteeseen. Sekä hakemuksessa että kirjekuoressa tulee mainita haettavan tehtävän ID-numero. Kirjeen tulee olla perillä hakuajan päättymiseen mennessä. Hakuaika päättyy 7.6.2024 klo 16.15.
Tasa-arvovaltuutettu kirjaamo
PL 22
00023 Helsinki
Lisätietoja harjoittelusta
Viestintäasiantuntija Päivi Ojanperä, puh. 0295666837, [email protected]
20.05.2024
Remontissa olevan tasa-arvolain kummajaiset
Päivi Romanov, Tasa-arvo 4/04
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tasa-arvolain kokonaisuudistukseksi. Hallitus esittää, että luottamusmies saisi palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä yksittäisen työntekijän palkkatietoja tasa-arvovaltuutetulta silloin, kun epäilyyn on perusteltua aihetta. Tasa-arvovaltuutetun tulee toimittaa tiedot luottamusmiehelle viivytyksettä, viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Näin meneteltäisiin silloin, kun yksittäinen työntekijä, johon syrjintää epäilevä itseään vertaa, ei ole antanut lupaa palkkatietojensa kertomiseen.
Hallituksen mukaan tarkoituksena olisi edistää palkkasyrjintäepäilyn selvittämistä työpaikalla, mikä puolestaan vähentäisi tarvetta oikeusjuttuihin. Palkkatietojen saanti helpottuisi, koska sille on asetettu selkeä ja lyhyt määräaika. Edellytys palkkatietojen saamiseen olisi, että valtuutetun arvion mukaan syrjintäepäilyyn on perusteltua aihetta. Hallitus ei selvennä, mitä perustellulla aiheella tarkoitetaan. Palkkasyrjintää epäilevä työntekijä on jo nykyisen lainsäädännön nojalla saanut verrokkia koskevat palkkatiedot, jos hän on pyytänyt tasa-arvovaltuutetulta lausuntoa asiasta. Käytännössä hän saa tiedot siinä yhteydessä, kun tasa-arvovaltuutettu pyytää syrjintää epäilevältä työntekijältä vastineen selvitykseen, jonka työnantaja valtuutetulle on antanut. Palkkasyrjintä epäilevä ei saa kertoa muille verrokkinsa palkkatietoja.
Ehdotettu menettely ei paranna yksittäisen palkkasyrjintää epäilevän työntekijän oikeussuojaa. Se ei myöskään helpota syrjintäepäilyn selvittämistä. Syrjintää epäilevä joutuu edelleenkin turvautumaan viranomaiseen, luottamusmiehen tai muun työntekijöiden edustajan välityksellä. Näin on ollut tähänkin saakka, mikäli verrokkityöntekijä on kieltänyt antamasta palkkaansa koskevia tietoja.
Voimassa oleva tasa-arvolaki antaa tasa-arvovaltuutetulle laajat oikeudet saada lainvalvontaa varten tarvitsemansa tiedot, viime kädessä sakon uhalla. Uhkasakkomenettelyyn ei ole tähän mennessä ollut tarvetta, ongelmana ei myöskään ole ollut tietojen saamisen hitaus.
Tasa-arvovaltuutettu on velvollinen noudattamaan hallintolain määräyksiä. Ne puolestaan edellyttävät osapuolten kuulemista ennen asian ratkaisemista. Jo tämä kuuleminen vie esityksessä määräajaksi asetetut kaksi kuukautta.
Pahimmillaan uudistus vaikeuttaisi ja pitkittäisi syrjintäepäilyn käsittelyä. Edelleenkin syrjintäepäily ratkaistaisiin lopullisesti tuomioistuimessa. Uudistus loisi jo noudatettavien käytäntöjen kanssa päällekkäisen hallinnollisen prosessin ja asettaisi valvontaviranomaiselle mahdottoman määräajan.
Tasa-arvovaltuutetun näkökulmasta esitys on siis järjetön. Säännöstä valmisteltaessa ei ole otettu huomioon jo voimassa olevaa lainsäädäntöä eikä ymmärretty, mitä palkkausta koskevan syrjintäepäilyn käsittely viranomaisen näkökulmasta tosiasiallisesti tarkoittaa. Huomioon ei ole myöskään otettu sitä, minkälaisia työkaluja lain toimeenpanemiseksi valvontaviranomaisella on.
Sen sijaan esitys on hallituksen ja lainsäätäjän tasa-arvopoliittinen linjaus, joka muuttaisi tasa-arvovaltuutetun toimiston työn luonnetta. On muistettava, että Suomen tasa-arvolaki koskee koko yhteiskuntaelämää, ei ainoastaan työelämää. Tämän myötä myös tasa-arvovaltuutetun toimivalta ulottuu työelämän tilanteita huomattavasti laajemmalle alueelle.
20.12.2004
