Perhevapaalla olevan työntekijän määräaikaista viranhoitomääräystä ei uusittu, koska hänen sijaisellaan katsottiin olevan paremmat edellytykset hoitaa tehtävää (TAS 89/2016, annettu 3.5.2016)

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä ravintopalvelupäällikön sijaisena työskennellyttä henkilöä syrjittiin tasa-arvolain kieltämällä tavalla, kun hän ei saanut viranhoitomääräykselleen jatkoa ollessaan vanhempainvapaalla. Ensimmäinen määräaikainen määräys päättyi vuoden 2015 lopussa, mutta alkuperäisen viranhaltijan poissaolon oli tarkoitus jatkua vielä vuoden 2016 ajan. Sen sijaan, että kuntayhtymä olisi uusinut perhevapaalla olleen työntekijän määräaikaisen viranhoitomääräyksen, se tarjosi vuoden määräaikaista jatkomääräystä suoraan hänen sijaiselleen. Perhevapaalla ollut työntekijä olisi palannut työhön huhtikuussa 2016.

Kuntayhtymän selvityksen mukaan vakituisen ravintopalvelupäällikön viranhaltijan poissaolo liittyi kuntayhtymään rakennettavan uuden ravintokeskuksen toiminnalliseen suunnitteluun. Kun lokakuun alussa 2015 kävi ilmi, että projekti jatkuu vielä vuoden 2016, kuntayhtymä joutui valitsemaan, toimiiko ravintopalvelupäällikön sijaisena jatkossa perhevapaalla oleva työntekijä vai hänelle palkattu sijainen. Perhevapaalla olevan työntekijän sijainen oli kahden vuoden ajan perehtynyt toimintaan ja vastannut siirtymästä uuteen ravintokeskukseen, kun taas perhevapaalla olevalla työntekijällä ei katsottu olevan riittäviä edellytyksiä käynnistää uuden ravintokeskuksen toimintaa ja ottaa käyttöön uusia tuotantotapoja. Ruokahuollon toiminnasta ja siten potilasruokailusta vastaavan henkilön vaihtaminen kesken prosessin arvioitiin olevan liian iso riski. Kuntayhtymä katsoi, että sen ainoana vaihtoehtona oli jatkaa perhevapaalla olevan työntekijän sijaisen palvelussuhdetta.

Perhevapaalla ollut työntekijä toi esille, että ravintokeskuksessa on ammattitaitoinen henkilökunta, joiden vastuulla on käytännössä potilas- ja henkilöstöravintolan tuotteiden valmistaminen. Ravintopalvelupäällikön vastuulla on varmistaa henkilöstölle riittävät resurssit tämän työn tekemiseen sekä vastata kokonaisuudessaan ravintokeskuksen toiminnasta ja palveluista. Yksikön johtamisen lisäksi ravintopalvelupäällikön tehtäviin kuuluu myös asiakassuhteiden hoitaminen, talousvastuu ja asiantuntijana toimiminen. Lisäksi perhevapaalta palaavalle työntekijälle tarjotaan yleensä perehdytys. Perehdytys työhön paluun jälkeen oli mainittu myös kuntayhtymän henkilöstöpoliittisessa tasa-arvosuunnitelmassa yhtenä toimenpiteenä perheen ja työelämän yhdistämisen helpottamiseksi.

Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Lainkohdassa mainittuna muuna sukupuoleen liittyvänä syynä pidetään perhevapaita. Kyse ei kuitenkaan ole syrjinnästä, jos työnantaja pystyy osoittamaan, että menettely on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.

Työnantajan taloudelliset menetykset tai toiminnalliset hankaluudet, kuten sijaisen järjestäminen tai perehdytyksen tarve, eivät ole tasa-arvolain mukaisia muita, hyväksyttäviä syitä sille, että työntekijä asetetaan epäedulliseen asemaan raskauden tai perhevapaan perusteella. Tämä on vahvistettu oikeuskäytännössä, ja se koskee yhtä lailla sekä toistaiseksi voimassa olevia että määräaikaisia työsuhteita. Syrjintää epäilevä lausunnonpyytäjä oli arvioitu päteväksi ravintopäällikön tehtävään, kun hänet oli siihen valittu eikä se, että hän muuttuneessa tilanteessa olisi tarvinnut laajemman perehdytyksen palatakseen tehtävään, ollut hyväksyttävä syy jättää uusimatta hänen määräaikaista viranhoitomääräystään ja korvata häntä hänen perhevapaansa ajaksi palkatulla sijaisella.

17.06.2016