Tasa-arvovaltuutettu hakee viestinnän korkeakouluharjoittelijaa
Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on tarjolla viestinnän opiskelijalle tai viestintään erikoistuneelle sukupuolentutkimuksen, sosiaalipsykologian tai sosiologian opiskelijalle 3–4 kuukauden harjoittelupaikka sopimuksen mukaan ajalle syyskuu–joulukuu 2024.
Korkeakouluharjoittelijan pääasialliset tehtävät
Harjoittelija työskentelee viestintäasiantuntijan parina ja avustaa tasa-arvovaltuutetun päivittäisessä viestinnässä. Työtehtävät tarjoavat monipuolisen kokemuksen viestinnän eri osa-alueilta sekä tasa-arvolain valvonnasta ja tasa-arvon edistämisestä. Painopiste harjoittelijan työssä on päivittäisviestinnässä: tasa-arvovaltuutetun sidosryhmäviestinnässä (viestintä sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeen laatiminen sidosryhmille) ja verkkoviestinnässä (tasa-arvovaltuutetun nettisivujen päivittäminen ja intrauudistukseen osallistuminen). Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita viestinnän tehtäviä.
Harjoittelijalta odotamme
Toivomme, että hakija on opiskellut jo useamman vuoden. Odotamme hakijalta erinomaista kirjallista ilmaisutaitoa. Hyvä molempien kansalliskielten taito sekä muu kielitaito katsotaan hakijalle eduksi. Toivomme, että hakija kokee sosiaalisen median luonnolliseksi ympäristöksi. Ymmärrys inklusiivisesta ja saavutettavasta viestinnästä sekä Canvan hallitseminen luetaan eduksi. Perehtyneisyys sukupuolten tasa-arvon kysymyksiin luetaan myös hakijalle eduksi. Arvostamme lisäksi luovuutta, mukautusmiskykyä ja kykyä työskennellä itsenäisesti.
Palkkaus
Korkeakouluharjoittelijan palkka 1632 euroa/kk. Toivomme, että harjoittelijalle on myönnetty harjoittelutuki.
Harjoittelun ajankohta
Sopimuksen mukaan 3–4 kk ajalla syyskuu–lokakuu
Tasa-arvovaltuutettu
Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.
Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Tasa-arvovaltuutetun toimistossa työskentelee yksitoista henkilöä.
Tarjoamme tuetun lounaan. Osa viikosta on mahdollista työskennellä etänä.
Tasa-arvovaltuutettu korostaa toiminnassaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja arvostaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.
Sijainti
Hämeentie 3, 00530 Helsinki. 30.5. alkaen Ratapihantie 9, 00520 Helsinki
Hakemuksen lähettäminen
Toivomme hakemukset ensisijaisesti sähköisinä Valtiolle.fi-palvelun kautta. Voit kuitenkin hakea tätä työpaikkaa myös toimittamalla hakemuksesi kirjaamon postiosoitteeseen. Sekä hakemuksessa että kirjekuoressa tulee mainita haettavan tehtävän ID-numero. Kirjeen tulee olla perillä hakuajan päättymiseen mennessä. Hakuaika päättyy 7.6.2024 klo 16.15.
Tasa-arvovaltuutettu kirjaamo
PL 22
00023 Helsinki
Lisätietoja harjoittelusta
Viestintäasiantuntija Päivi Ojanperä, puh. 0295666837, [email protected]
20.05.2024
Naisia päätöksentekoon ja vähän muuallekin
Päivi Romanov, Tasa-arvo 4/03
Kiintiösäännös tuli tasa-arvolakiin vuonna 1995. Se edellyttää valtiollisiin ja kunnallisiin toimielimiin 40 prosentin verran naisia ja miehiä, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Kiintiösäännös ihastutti ja vihastutti. Kielteisesti suhtautuvien mielestä ei ollut laitaa, että lain määräyksin pyritään vahvistamaan naisten vaikuttamismahdollisuuksia. Mutta kiintiösäännös on saanut muutoksen aikaiseksi.
En tiedä, mikä kiintiöissä sinänsä on ongelmallista. Johan historia on näyttänyt, että tasa-arvo ei toteudu itsestään. Laki yksin ei johda tasa-arvon täydelliseen toteutumiseen, tarvitaan myös muunlaisia toimia ja etenkin poliittista tahtoa muuttaa asioita. Mutta on asioita, jotka eivät ilman pakkoa näytä muuttuvan. Tällainen asia ovat miehisen vallan keskittymät, joita edustavat muun muassa liike-elämän johtopaikat. Jos muutosta ei "pehmein keinoin" tapahdu, ei auta muu kuin ottaa käyttöön kovemmat keinot. Kiintiö on sellainen. Se on väline tietyn tavoitteen saavuttamiseksi, ei itsetarkoitus.
Vuodesta 1995 lukien laissa on myös ollut säännös, jonka mukaan valtio- ja kuntaenemmistöisten yhtiöiden johto- ja hallintoelimissä tulee olla tasapuolisesti naisia ja miehiä. Vaikka tiukkaa prosenttia ei ole mainittu, tämän on tulkittu tarkoittavan vähintään 40 % molempia. Mikä on tilanne vuonna 2003? Vuoden 2002 loppupuolella valtionyhtiöiden hallitusten jäsenistä 75 % oli miehiä, 25 % naisia (Hbl 9.12.2002).
Monissa valtionyhtiöissä ei ole yhtään naista ylimmässä johdossa. Suomen 40 suurimmassa pörssiyhtiössä 93 % hallitusten jäsenistä oli miehiä, 7 % naisia vuoden 2002 lopulla Hbl:n edellä mainitun artikkelin mukaan. Vuoden 2003 aikana tehdyt hallituspaikkavalinnat tuskin on tilannetta mullistanut. Tasapuolista edustusta edellyttävän säännöksen voimaan tulosta on kulunut 8,5 vuotta. Pitäisikö tehdä jotain?
Kun tasa-arvolakia parhaillaan uudistetaan, olisiko valtio- ja kuntaenemmistöisten yhtiöiden johtoelimiä koskeva säännös muutettava kiintiösäännöksi? Ja miksipä ei ajateltaisi kiintiöitä myös muiden pörssiyhtiöiden hallituksiin? Tätä tietysti vastustetaan raivokkaasti muun muassa perustuslain omistusoikeuden suojaan nojaten, mutta sittenpähän asia nousisi valtiosääntöoikeuden eksperttien tutkittavaksi. Tasa-arvokin kun on perusoikeus ja Suomen perustuslaissa turvattu.
Yhtiöiden hallituspaikkojen lisäksi on liuta muita haluttuja ja rahakkaita edustuspaikkoja, kuten Raha-automaattiyhdistyksen hallituspaikat, jotka valtioneuvosto nimittää ja joista puolet täytetään hallituksen edustajilla. RAY on julkisoikeudellinen yhdistys, joka käyttää julkista valtaa.
Toivoa sopii, että hallitus näyttää esimerkkiä ja käytännössä toteuttaa poliittista tahtoa edistää sukupuolten tasa-arvoa näitä paikkoja täyttäessään. On varmasti päteviä naisia, jotka hoitaisivat tehtävän mallikkaasti ja toisivat oman osaamisensa tärkeään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Miksi hyväksyisimme, että tällainen päätöksenteko kuuluisi vain miesten oikeuksiin? Mitä demokratiaa sellainen on?
Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen johtopaikoillekaan ei juuri ole ollut naistunkua. Ilahduttavaa onkin, että Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) hallitukseen valittiin äskettäin kolme naista.
18.12.2003
