Määräaikaisuuksien helpottaminen lisää todennäköisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja vaikeuttaa naisten asemaa työmarkkinoilla (HE-luonnos laeiksi työsopimuslain ym. lakien muuttamisesta) (VN/22728/2024; TAS/403/2025, annettu 8.7.2025)
Suomessa määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osuus on jo nyt korkeampi kuin useissa muissa EU-maissa. Tämä on todettu myös esityksessä. Määräaikaiset työsuhteet ovat huomattavasti yleisempiä naisilla kuin miehillä. Määräaikaisuudet vaikeuttavat jo nyt naisten työuralla etenemistä ja luovat taloudellista epävarmuutta. Esitetty sääntely vaikeuttaisi selvästi naisten asemaa työmarkkinoilla entisestään.
Esityksessä todetaan, että määräaikaisten palkansaajien työurat ovat vakinaisiin verrattuna epävakaampia, rikkonaisempia ja lyhyempiä. Määräaikaiset palkansaajat raportoivat taloudellisesta epävarmuudesta (noin kaksi määräaikaista kolmesta) ja siitä, että uskaltaisivat vakinaisina työntekijöinä puuttua enemmän työpaikalla huomaamiinsa epäkohtiin (noin 40 %). Kielteiset piirteet korostuvat vastentahtoisessa määräaikaisessa työssä.
Määräaikaisten työsopimusten sääntelyn osalta on välttämättä otettava huomioon sääntelyn suhde Suomea velvoittaviin kansainvälisiin ihmissoikeussopimuksiin sekä Euroopan unionin lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä johtuviin velvoitteisiin. Tasa-arvovaltuutettu toivoo, että näitä kansainvälisen ja EU-tason velvoitteita arvioitaisiin vielä esityksen jatkovalmistelussa. Kansallista oikeutta säädettäessä on yksittäisten artiklojen lisäksi kiinnitettävä riittävästi huomiota myös kunkin sopimuksen tavoitteisiin.
Lakiehdotuksen mukaan sen tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Esityksessä ehdotetuilla työlainsäädännön lieventämistä koskevilla ehdotuksilla tavoitellaan työllistämisen edistämisen purkamista ja siten työllisyyden edistämistä. Esityksessä kuitenkin todetaan, ettei se olemassa olevan tiedon valossa lisäisi työllisyyttä. Myös muutoksen vaikutus tuottavuuteen, ja sitä kautta talouskasvuun, on epäselvä.
Lakiehdotuksessa todetaan myös, että esitetty muutos voi johtaa vakinaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa tehtävän työn ja työurien erojen kasvuun sekä työn laadun heikkenemiseen määräaikaisessa työssä. Kun määräaikaisuudet vakituisen työn sijaan lisääntyvät, vakaan aseman saavuttaminen työmarkkinoilla voi kestää entistä pidempään.
Määräaikaisten työsuhteiden määrä kasvaisi esityksen mukaan määrällisesti paitsi niissä tapauksissa, joissa sitä käytettäisiin rekrytoitaessa uutta työntekijää, myös siksi, että ilman perusteltua syytä tehtävät määräaikaisuudet voivat joillakin työpaikoilla johtaa ”useisiin määräaikaisiin työsopimuksiin eri työntekijöiden kanssa, esimerkiksi rutiininomaisissa tehtävissä. Tällaiset vaikutukset kohdistuisivat todennäköisesti vahvasti nuoriin, maahanmuuttajataustaisiin ja muihin heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin työntekijäryhmiin.”
Määräaikaisuuksien helpottamista koskeva lakimuutos tulisi lisäksi hyvin todennäköisesti lisäämään naisten kokemaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Vaikka syrjintä on tasa-arvolaissa kielletty, esitys lisää kuitenkin tietoisesti rakenteita, jotka todennäköisesti nimenomaan lisäävät työmarkkinoilla tapahtuvaa syrjintää ja tekevät siihen puuttumisesta entistä vaikeampaa.
Esityksessä ei muutenkaan esitetä mitään, mikä vahvistaisi viranomaisten toimivaltuuksia tai resursseja tältä osin. Hallitus ei myöskään muissa esityksissään ole toistaiseksi tuonut esiin lainsäädäntömuutoksia raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tehokkaaksi torjumiseksi.
Tasa-arvovaltuutettu edellyttää, että esityksen jatkovalmistelussa punnitaan riittävästi esityksen negatiivisia sukupuolivaikutuksia ja näiden suhdetta siihen, että esityksen vaikutuksia työllisyyteen tai tuottavuuteen on pidettävä vähintään epävarmoina.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).
09.07.2025
