Hyppää sisältöön

Lausunto valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa 2022–2025 koskevasta selonteosta (VNS 3/2021 vp) (TAS 280/2021, annettu 21.5.2021)

Tasa-arvovaltuutettu oli eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 20222025 koskevasta selonteosta 25.5.2021. Selontekoa koskevassa lausunnossaan tasa-arvovaltuutettu kiinnitti huomiota erityisesti 

  • sukupuolivaikutusten arviointiin osana julkisen talouden suunnitelmaa 
  • koronakriisin sukupuolivaikutusten arviointiin
  • eräisiin työllisyyden parantamiseen liittyviin seikkoihin
  • perustettavien hyvinvointialueiden palkkausta koskeviin tasa-arvonäkökohtiin sekä
  • tehokkaan tasa-arvolain valvonnan edellyttämiin resursseihin.  

Sukupuolivaikutusten arviointi

Tasa-arvovaltuutettu totesi lausunnossaan, että valtiontalouden keskipitkän aikavälin talouspoliittisilla linjauksilla, joilla ohjataan merkittävällä tavalla yhteiskunnan toimintaa, on väistämättä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Tarkasteltavana olevasta suunnitelmasta ei käy ilmi, millä tavalla tulojen ja menojen kohdentamisen sukupuolivaikutuksia on linjauksia tehtäessä arvioitu. Julkisen talouden suunnitelmaa laadittaessa on tärkeää arvioida menojen ja tulojen kohdennusten ja suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia naisten ja miesten kannalta. Samalla vaikutusarvioinnissa on tarpeen ottaa huomioon naisten ja miesten keskinäiset erot.  

Koronakriisin sukupuolivaikutukset

Koronakriisillä on ollut merkittävä vaikutus Suomen talouteen ja koko yhteiskuntaan. Kriisin vaikutukset eivät ole jakaantuneet väestössä tasaisesti, ei myöskään naisten ja miesten kesken. Koronaepidemia on laskenut vuoden 2020 aikana enemmän naisten työllisyyttä kuin miesten työllisyyttä. Koronakriisin työllisyysvaikutukset ovat osuneet raskaimmin naisvaltaisiin palvelualoihin. 

Koronakriisi on vaikuttanut myös niin, että työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–24-vuotiaiden miesten määrä oli kasvanut usealla tuhannella vuoden 2019 viimeiseltä neljännekseltä vuoden 2020 loppuun. On tärkeää, että koronan jälkihoidossa ja julkisten varojen kohdentamisessa otetaan huomioon kriisin sukupuolivaikutukset ja toteutettavia toimia arvioidaan sukupuolten tasa-arvon edistämisen kannalta. 

Työn ja perheen yhdistäminen 

Pienten lasten vanhempien ansiotyöhön osallistumista edistävät hyvät mahdollisuudet työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen.  Työntekijöiden perhevapaat ja yhteiskunnan tarjoamat toimivat varhaiskasvatuspalvelut ovat tässä suhteessa oleellisia. Hoivan sukupuolittuneen luonteen vuoksi niillä on edelleen vaikutuksia erityisesti naisten mahdollisuuksiin osallistua ansiotyöhön. 

Vireillä on perhevapaiden uudistaminen, mitä muun muassa tasa-arvovaltuutettu on jo pitkään pitänyt tarpeellisena. Erityisen tärkeänä tasa-arvovaltuutettu on pitänyt isille kiintiöityjä perhevapaita ja mahdollisuutta käyttää perhevapaita aiempaa joustavammin. On tärkeää, että erilaiset perhemuodot ja perheiden erilaiset tarpeet ja tilanteet huomioidaan mahdollisimman hyvin perhevapaajärjestelmässä. Joustavuuden lisääminen voi helpottaa vanhempien mahdollisuuksia osallistua ansiotyöhön esimerkiksi osa-aikaisesti perhevapaajaksojen aikanakin.

Tasa-arvovaltuutettu näkee lausuntokierroksella olleen perhevapaaehdotuksen osittain myös ongelmallisena, erityisesti virka- ja työehtosopimuksissa tällä hetkellä sovittujen palkallisten äitiysvapaiden kannalta.  

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä

Työelämässä esiintyvä raskauteen ja perhevapaisiin liittyvä syrjintä on merkittävä kesto-ongelma. Vuodesta toiseen noin puolet tasa-arvovaltuutetulle tulevista työelämää koskevista yhteydenotoista liittyy siihen. Raskauteen ja perhevapaisiin perustuvan syrjinnän kitkeminen työmarkkinoilta edistäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta sillä voidaan arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia myös työllisyyden kannalta. 

Määräaikaisia työsuhteita jätetään uusimatta raskauden tai perhevapaiden takia. Tämä voi merkitä sitä, että työntekijällä ei perhevapaan jälkeen olekaan sitä työpaikkaa, joka hänellä muutoin olisi perhevapaan päätyttyä ollut. Samalla tavalla voi vaikuttaa työhön paluun yhteydessä esiintyvä raskaus- ja perhevapaasyrjintä. Tasa-arvovaltuutettu on eduskunnalle antamassaan kertomuksessa (K 22/2018 vp) esittänyt määräaikaisten työntekijöiden raskaussyrjintäsuojan vahvistamista palvelussuhdelainsäädännössä sekä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemisen ottamista osaksi hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa.

Hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin toteuttaminen ja palkkojen julkisuus

Vireillä olevalla sosiaali- ja terveydenhoitoalan uudistuksella ja hyvinvointialueiden muodostamisella tulee olemaan merkittävä vaikutus naisten työmarkkina-asemaan kokonaisuudessaan, koska ala on huomattavan naisvaltainen. Julkisen talouden suunnitelmassa käsitellään hyvinvointialueiden muodostamisesta syntyvää tarvetta toteuttaa palkkojen harmonisointi ja siitä aiheutuvia kustannusvaikutuksia. Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että palkkaharmonisoinnin myötä kohoavat palkkakustannukset tullaan kattamaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin puitteissa. Kehyksiin ei ole kirjattu erillisrahoitusta palkkaharmonisointia varten. 

Palkkaharmonisoinnin toteuttamisella tulee olemaan suuri merkitys hyvinvointialueilla työskentelevien palkkaukseen. Tasa-arvovaltuutettu on pitänyt tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollonuudistuksessa ja sen täytäntöönpanossa sitoudutaan selkeästi samapalkkaisuusperiaatteen noudattamiseen. Samapalkkaisuusperiaatteeseen sitoutumista on korostanut myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lausunnossaan TyVL 5/2020 vp. Valiokunta on myös todennut, että hyvinvointialueille tulee turvata riittävät määrärahat palkkaharmonisoinnin kustannuksiin, ja korostanut, että palkkojen yhteen sovittamisen toteutumista ja sen kustannuksia tulee seurata tarkoin.  

Tasa-arvovaltuutettu on esittänyt huolensa siitä, ettei hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista koskeva hallituksen esitys (HE 241/2020 vp) sisällä ehdotusta nimikirjalain muuttamisesta niin, että julkisella sektorilla lähtökohtana oleva palkkojen julkisuus ulotettaisiin koskemaan myös hyvinvointialueille siirtyvää henkilöstöä. Palkkatietojen avoimuudella julkisella sektorilla on Suomessa pitkät perinteet ja se on erittäin tärkeä seikka samapalkkaisuuden toteuttamisen kannalta.

Tehokkaan lainvalvonnan ja tasa-arvon edistämisen resurssit

Tasa-arvovaltuutetun nykyiset henkilöresurssit ovat riittämättömät tasa-arvovaltuutetun lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Tasa-arvovaltuutetulle on tulossa yksi uusi virka vuoden 2022 aikana. Tästä huolimatta kuilu lakisääteisten tehtävien ja resurssien välillä tulee edelleen olemaan merkittävä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan useita uudistuksia tasa-arvolakiin, jotka tulisivat lisäämään tasa-arvovaltuutetun tehtäviä merkittävästi. Tasa-arvovaltuutetun henkilöresurssien lisäämisellä olisi myönteinen vaikutus sukupuolten tasa-arvoon suomalaisessa yhteiskunnassa. Matalan kynnyksen oikeusturvapalveluiden saaminen helpottuisi ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen tehostuisi.

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä.

04.06.2021