Hyppää sisältöön

Lausunto hallinnon automaattiseen päätöksentekoon liittyviä yleislainsäädännön sääntelytarpeita koskevasta arviomuistiosta (TAS 296/2020, annettu 31.8.2020)

Oikeusministeriö pyysi tasa-arvovaltuutetulta lausuntoa hallinnon automaattiseen päätöksentekoon liittyviä yleislainsäädännön sääntelytarpeita koskevasta arviomuistiosta (Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2020:14).

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että tarve automaattista päätöksentekoa koskevalle yleislainsäädännölle on ilmeinen. Uudentyyppistä päätöksentekojärjestelmää koskeva lainsäädäntö on tärkeää valmistella huolellisesti. Erityisen tärkeänä tasa-arvovaltuutettu piti sen varmistamista, ettei automaattinen päätöksenteko johda tasa-arvolaissa tai yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjintään. Syrjimättömyyden varmistaminen ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tulisikin tasa-arvovaltuutetun mielestä ottaa sääntelyn valmistelussa yhtä kattavasti huomioon kuin esimerkiksi tietosuoja.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että automaattiseen päätöksentekoon liittyy riski syrjivistä päätöksistä. Esimerkiksi silloin, jos harkinnanvaraisen seikan arvioinnin perustana käytetään tilastotietoja, saatetaan tilastotietojen nojalla tehdä yksilöä koskevia olettamuksia sukupuolen tai muun kielletyn syrjintäperusteen nojalla ilman, että yksilöllisiä olosuhteita otetaan huomioon. Tilastopohjaiseen päätöksentekoon liittyy myös välillisen syrjinnän riski, jos näennäisesti neutraali kriteeri tosiasiassa erottelee yksilöitä esimerkiksi sukupuolen, iän tai alkuperän perusteella. 

Syrjivän päätöksen riski on sitä korkeampi, mitä enemmän harkintaa päätöksenteko edellyttää. Tämän vuoksi automaattista päätöksentekoa tulisi tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan hyödyntää vain tilanteissa, joissa laki ei jätä viranomaiselle harkintavaltaa päätöksen lopputuloksen suhteen. Tasa-arvovaltuutettu kannattikin muistiossa esitettyä ratkaisua, jonka mukaan automaattinen päätöksenteko mahdollistettaisiin vain tilanteissa, joissa ratkaisu on johdettavissa koneellisesti lainsäädännöstä ja tiedossa olevista yksiselitteisistä faktoista, eikä päätöksentekoon liity harkintavaltaa. Tasa-arvovaltuutettu piti tällaista käyttöalan rajausta välttämättömänä automaattisesta päätöksenteosta aiheutuvan syrjinnän riskin minimoimiseksi. 

Samoin tasa-arvovaltuutettu kannatti ehdotettua lähtökohtaa, jonka mukaan automaattinen päätöksenteko voisi yleislainsäädännön nojalla perustua vain viranomaisen ennalta määrittelemiin, lainsäädännön mukaisiin päättelysääntöihin, eikä esimerkiksi oppivaan tekoälyyn. Myös tämä vähentäisi tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan riskiä syrjivistä päätöksistä. 

Tasa-arvovaltuutettu piti tärkeänä, että syrjinnän kielto huomioidaan myös viranomaisen laatiessa automaattista päätöksentekojärjestelmää ja määritellessä päätöksenteon pohjana olevia päättelysääntöjä. Tasa-arvovaltuutettu kannatti ehdotusta, jonka mukaan automaattisen päätöksenteon järjestelmässä käytettävät päätöksentekosäännöt tulisi hyväksyä nimenomaisella päätöksellä. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu kannatti ehdotusta, jonka mukaan viranomaiselle tulisi asettaa velvollisuus esittää kuvaus automaattisessa päätöksenteossa sovellettavista päätöksentekosäännöistä ja asioiden valikoitumisesta automaattisesti ratkaistavaksi. Tasa-arvovaltuutettu katsoi näiden säännösten edistävän päätöksentekojärjestelmän läpinäkyvyyttä, mikä on keskeistä muun muassa järjestelmän syrjimättömyyden valvonnassa ja mahdollisen syrjinnän jälkikäteisessä todentamisessa.

Tasa-arvovaltuutettu totesi olevan tärkeää varmistaa, että automaattisessa päätöksenteossa ilmeneviin epäkohtiin voidaan puuttua nopeasti. Tähän tarkoitukseen viranomaisen suorittama omavalvonta on hyvä keino. Jälkikäteisvalvonnassa olisi syytä huolehtia siitä, että myös viranomaisen ulkopuolelta tuleva palaute päätöksentekojärjestelmästä voidaan käsitellä tehokkaasti ja reagoida sen aiheuttamiin korjaustarpeisiin. Lisäksi olisi hyvä selvittää, onko automaattiselle päätöksenteolle tarpeen luoda oma erillinen valvontajärjestelmänsä viranomaisten omavalvonnan ja tavanomaisten oikeussuojakeinojen lisäksi.
 

26.10.2020