Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä

Mietteliäs nainen istumassa kännykkä kädessään.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista. Käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:

  • sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
  • härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
  • pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit tai puhelinsoitot
  • fyysinen koskettelu
  • sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
  • raiskaus tai sen yritys.

 Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • halventava puhe toisesta sukupuolesta
  • toisen sukupuolen alentaminen
  • työpaikka- tai koulukiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Häirinnän lopettaminen

Tärkeintä häirintätilanteissa on saada häirintä loppumaan. Mikäli häirityn mielestä työnantaja, oppilaitos, etujärjestö tai tavaroiden tai palvelujen tarjoaja on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän poistamiseksi siitä tiedon saatuaan, hän voi tasa-arvolain mukaan vaatia käräjäoikeudessa hyvitystä syrjinnästä. Hyvitystä on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta.

Häiritsijä itse saattaa joutua rikoslain ja vahingonkorvauslain mukaiseen vastuuseen teoistaan. Häirintä työelämässä voi täyttää myös työsyrjintärikoksen tunnusmerkit tai olla työturvallisuuslain vastaista. Jos seksuaalinen häirintä sisältää fyysisen koskemattomuuden tahallisen loukkauksen, asiassa voidaan soveltaa myös rikoslain pahoinpitely- tai seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä. Rikoslaissa on kriminalisoitu myös fyysinen seksuaalinen ahdistelu (Rikoslaki 20 luku 5 a §).

Työsuojelu (aluehallintovirasto, AVI)

Esimerkkejä seksuaalisesta häirinnästä

Jaana, myyjä

Työpaikan taukohuoneen seinällä on nk. pornokalenteri. Jaana on huomauttanut asiasta miespuoliselle esihenkilölleen, mutta tämä on nauranut ja sanonut, ettei niin näyttävän naisen kuin Jaana kannata häiriintyä kalenterin naisista. Jaana ei esimiehen mukaan häviä mitenkään kuvien naisille.

Jaana on pyytänyt esihenkilöään poistamasta työpaikan taukotilasta nk. pornokalenterin, mutta tämä on nauranut ja sanonut, ettei Jaana häviä kalenterin naisille
Kalle on toistuvasti kieltäytynyt seksiin liittyvistä vihjailevista ehdotuksista ja pyytänyt esihenkilöään pitäytymään työasioissa

Kalle, copywriter

Kallen naispuolinen esihenkilö on lähettänyt hänelle Whatsappissä valokuvia itsestään alusvaatteissa ja pyytänyt Kallea kotiinsa. Kalle on toistuvasti kieltäytynyt ja pyytänyt esihenkilöään pitäytymään työasioissa. Kalle kokee alaisena tilanteen ahdistavaksi.

Sara, toimistosihteeri

Sara työskentelee miesvaltaisessa työpaikassa, jossa härskit vitsit ovat arkipäivää. Sanailu ei ole häirinnyt häntä ennen kuin yksi työntekijöistä on alkanut tervehtiä Saraa halaamalla. Lisäksi työntekijä kommentoi usein Saran ulkonäköä sanomalla muun muassa, että ”olet ainakin muodollisesti pätevä”, ”kylläpä tuo mekko näyttää hyvältä päälläsi”, ”miten miehesi antaa sinun tehdä täällä pitkää päivää miesporukassa”. Sara ei tunne enää oloaan mukavaksi työpaikallaan.

Yksi kollegoista halailee Saraa ja kommentoi hänen ulkonäköään vihjailevasti, ja se tuntuu hänestä epämiellyttävältä

Epäiletkö syrjintää?

Tasa-arvovaltuutetulta saat ohjeita ja neuvoja, jos epäilet tulleesi syrjityksi.

Työelämän syrjintätilanteissa:

  • Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteyttä luottamusmieheen ja selvitä oikeutesi.
  • Tasa-arvovaltuutetun neuvot ovat ilmaisia. Ammattiliittojen jäsenmaksu sisältää oikeuden juridiseen neuvontaan.
  • Voit ottaa yhteyttä myös julkiseen oikeusavustajaan, lakiasiaintoimistoon tai asianajajaan. Lakipalvelut ovat yleensä maksullisia. Tarkista, onko sinulla sellainen oikeusturvavakuutus, joka kattaa oikeudenkäyntikulut.

Vähävaraisena voit olla oikeutettu ilmaiseen tai osittain maksulliseen julkisen oikeusavustajan oikeusapuun.

Seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää koskevat lausunnot

null Työnantajan velvollisuus selvittää häirintäepäilyä (TAS 30/2023, annettu 5.6.2023)

Työnantajan velvollisuus selvittää häirintäepäilyä (TAS 30/2023, annettu 5.6.2023)

A ja kahdeksan muuta henkilöä pyysivät tasa-arvovaltuutettua selvittämään, onko heihin kohdistunut seksuaalista häirintää työpaikallaan. Lausunnonpyytäjät kertoivat yhden esihenkilöasemassa olevan työntekijän kohdistaneen heihin seksuaalista häirintää. Seksuaalinen häirintä oli pitänyt sisällään muun muassa sukupuolisesti vihjailevia eleitä ja ilmeitä, härskejä puheita, kaksimielisiä vitsejä, ulkonäköä koskevia kommentteja, kosketteluja ja halaamista. 

Asian arviointi

Tasa-arvolain 8 d §:n mukaan työnantajan menettelyä pidetään kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi. Työnantajan tulee siis huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu työelämässä seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi ja puuttua riittävin keinoin koettuun häirintään.

Häirinnän kohteeksi joutuneen asiana on saattaa häiritsijän tietoon, että tämän toiminta ei ole toivottua. Häirinnästä voi myös kertoa työnantajan edustajalle, luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan toimia arvioitaessa voidaan selvittää myös, onko työpaikalla menettelyohjeet häirinnän varalta ja jos on, miten hyvin niistä on työpaikalla tiedotettu. 

Häirinnästä on kysymys silloin, kun tekijä tietää tai tavanomaista harkintaa käyttäen hänen olisi pitänyt tietää, että hänen käyttäytymisensä tai menettelynsä ei ole toivottua. Häirinnän estäminen ja välttäminen perustuu ennen muuta muiden ihmisten huomioon ottamiseen ja jokaisen vapauden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Tässä tapauksessa häirinnästä epäillyn esihenkilöasema korostaa hänen vastuutaan toimia esimerkillisesti ja huolehtia siitä, että työpaikalla vallitsevan kulttuurin tulee olla turvallinen ja kaikille miellyttävä ympäristö, jossa käyttäydytään asiallisesti eikä kehenkään kohdistu häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan häirinnästä epäillyn olisi tullut ymmärtää tavanomaista harkintaa käyttäen, että muun muassa härskit vitsit eivät kuulu työpaikalle.

Todistustaakka kääntyy työnantajalle, kun on aihetta epäillä, että työntekijä on työpaikalla joutunut häirinnän kohteeksi. Työnantajalla on velvollisuus osoittaa, että hän on täyttänyt huolellisen työnantajan velvoitteet. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan lausunnonpyytäjien antamien tietojen ja työnantajan tilaaman selvityksen perusteella on tullut selvitetyksi, että työntekijöihin on kohdistunut seksuaalista häirintää. Näin ollen tässä asiassa arvioidaan työnantajan velvollisuutta osoittaa sen täyttäneen huolellisesti työnantajan velvoitteensa häirintään puuttumiseksi.

Työnantajan tilaamassa selvityksessä todetaan, että seksuaalista häirintää on tapahtunut pidemmän aikaa. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että viimeistään kyseisen selvityksen saamisen jälkeen työnantajan olisi pitänyt ryhtyä selvittämään missä määrin häirintä on kohdistunut työntekijöihin ja tarvittaviin toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi.

Saatujen selvitysten perusteella tasa-arvovaltuutettu on siinä käsityksessä, että työntekijät kokevat työnantajan toimenpiteet riittämättömiksi. On jäänyt myös epäselväksi, missä määrin häirintää on selvitetty työnantajan toimesta ja onko häirintä jatkunut sen jälkeen kun häirintä on saatettu työnantajan tietoon. Saatujen selvitysten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että työnantaja on selvittänyt vain A:han kohdistunutta häirintää, jonka lopputuloksena laadittiin työnantajan tilaama selvitys.

Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että työnantajalla on ja on ollut tasa-arvolain 8 d §:n nojalla velvollisuus puuttua tietoonsa tulleeseen seksuaaliseen häirintään. Mikäli työnantaja ei näin toimi tai ei ole toiminut, syntyy sille tasa-arvolain 11 §:n mukainen velvoite maksaa hyvitystä. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että työnantaja ei voi välttää velvollisuuttaan ryhtyä toimiin sillä perusteella, että se ei lainkaan selvitä muiden kuin A:n kokemaa ei-toivottua käytöstä. 

04.07.2023