Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä

Mietteliäs nainen istumassa kännykkä kädessään.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista. Käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:

sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit tai puhelinsoitot
fyysinen koskettelu
sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
raiskaus tai sen yritys.

Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:

halventava puhe toisesta sukupuolesta
toisen sukupuolen alentaminen
työpaikka- tai koulukiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Häirinnän lopettaminen

Tärkeintä häirintätilanteissa on saada häirintä loppumaan. Mikäli häirityn mielestä työnantaja, oppilaitos, etujärjestö tai tavaroiden tai palvelujen tarjoaja on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän poistamiseksi siitä tiedon saatuaan, hän voi tasa-arvolain mukaan vaatia käräjäoikeudessa hyvitystä syrjinnästä. Hyvitystä on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta.

Häiritsijä itse saattaa joutua rikoslain ja vahingonkorvauslain mukaiseen vastuuseen teoistaan. Häirintä työelämässä voi täyttää myös työsyrjintärikoksen tunnusmerkit tai olla työturvallisuuslain vastaista. Jos seksuaalinen häirintä sisältää fyysisen koskemattomuuden tahallisen loukkauksen, asiassa voidaan soveltaa myös rikoslain pahoinpitely- tai seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä. Rikoslaissa on kriminalisoitu myös fyysinen seksuaalinen ahdistelu (Rikoslaki 20 luku 5 a §).

Työsuojelu (aluehallintovirasto, AVI)

Esimerkkejä seksuaalisesta häirinnästä

Jaana, myyjä

Työpaikan taukohuoneen seinällä on nk. pornokalenteri. Jaana on huomauttanut asiasta miespuoliselle esihenkilölleen, mutta tämä on nauranut ja sanonut, ettei niin näyttävän naisen kuin Jaana kannata häiriintyä kalenterin naisista. Jaana ei esimiehen mukaan häviä mitenkään kuvien naisille.

Jaana on pyytänyt esihenkilöään poistamasta työpaikan taukotilasta nk. pornokalenterin, mutta tämä on nauranut ja sanonut, ettei Jaana häviä kalenterin naisille

Kalle on toistuvasti kieltäytynyt seksiin liittyvistä vihjailevista ehdotuksista ja pyytänyt esihenkilöään pitäytymään työasioissa

Kalle, copywriter

Kallen naispuolinen esihenkilö on lähettänyt hänelle Whatsappissä valokuvia itsestään alusvaatteissa ja pyytänyt Kallea kotiinsa. Kalle on toistuvasti kieltäytynyt ja pyytänyt esihenkilöään pitäytymään työasioissa. Kalle kokee alaisena tilanteen ahdistavaksi.

Sara, toimistosihteeri

Sara työskentelee miesvaltaisessa työpaikassa, jossa härskit vitsit ovat arkipäivää. Sanailu ei ole häirinnyt häntä ennen kuin yksi työntekijöistä on alkanut tervehtiä Saraa halaamalla. Lisäksi työntekijä kommentoi usein Saran ulkonäköä sanomalla muun muassa, että ”olet ainakin muodollisesti pätevä”, ”kylläpä tuo mekko näyttää hyvältä päälläsi”, ”miten miehesi antaa sinun tehdä täällä pitkää päivää miesporukassa”. Sara ei tunne enää oloaan mukavaksi työpaikallaan.

Yksi kollegoista halailee Saraa ja kommentoi hänen ulkonäköään vihjailevasti, ja se tuntuu hänestä epämiellyttävältä

Epäiletkö syrjintää?

Tasa-arvovaltuutetulta saat ohjeita ja neuvoja, jos epäilet tulleesi syrjityksi.

Työelämän syrjintätilanteissa:

Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteyttä luottamusmieheen ja selvitä oikeutesi.
Tasa-arvovaltuutetun neuvot ovat ilmaisia. Ammattiliittojen jäsenmaksu sisältää oikeuden juridiseen neuvontaan.
Voit ottaa yhteyttä myös julkiseen oikeusavustajaan, lakiasiaintoimistoon tai asianajajaan. Lakipalvelut ovat yleensä maksullisia. Tarkista, onko sinulla sellainen oikeusturvavakuutus, joka kattaa oikeudenkäyntikulut.

Vähävaraisena voit olla oikeutettu ilmaiseen tai osittain maksulliseen julkisen oikeusavustajan oikeusapuun.

Seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää koskevat lausunnot

Naissiivooja uimahallin miesten puku- ja pesutiloissa (TAS 80/07)

Tasa-arvovaltuutetulta kysyttiin, onko R:n uimahalli toiminut tasa-arvolain vastaisesti, kun miesten puku- ja pesutiloissa on usein naissiivooja, mutta naisille tarkoitettuihin vastaaviin tiloihin ei voi mennä miessiivooja.

Vallitseva kulttuurinen käytäntö voi joskus olla tasa-arvolain mukainen hyväksyttävä peruste sukupuolten erilaiselle kohtelulle. Tämä periaate on todettu esimerkiksi tasa-arvolakia koskevassa hallituksen esityksessä, jonka mukaan yleiset häveliäisyyssyyt taikka maan tapa saattavat edellyttää, että määrättyihin tehtäviin, esimerkiksi uimahallissa tai kylpylässä, otetaan vain toista sukupuolta olevia henkilöitä, vaikka tehtävän suorittaminen teknisessä mielessä ei tätä vaatisikaan. Myös tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa yksityisyys- ja säädyllisyyssyyt voivat olla oikeutettu tavoite erilaiselle kohtelulle.

Suomessa tapana on, että muualla kuin kodeissa naiset ja miehet saunovat, peseytyvät ja pukeutuvat erillään. Suomessa naiset ovat perinteisesti toimineet julkisissa saunoissa ja kylpylöissä kylvettäjinä ja siivoojina. Naiset ovat tällöin työskennelleet sekä miesten että naisten puolella. Kulttuuriset käytännöt ovat kuitenkin muuttuvia ja esimerkiksi uimahalleissa voi olla nykyään sekä mies- että naissiivoojia.

Tasa-arvovaltuutettuun ovat olleet yhteydessä sekä miehet että naiset siitä, että he kokevat vastakkaista sukupuolta olevan henkilön läsnäolon pesu-, puku- tai saniteettitiloissa epämiellyttäväksi. Jotkut ovat myös kertoneet kokevansa vastakkaista sukupuolta olevan henkilön luovan näissä tiloissa turvattoman ilmapiirin täysin riippumatta tämän käyttäytymisestä.

Häveliäisyyssyiden huomioon ottaminen siten, että siivooja on asiakkaiden kanssa samaa sukupuolta tai että siivous tehdään silloin, kun kyseisissä tiloissa ei ole asiakkaita, vastanneekin nykyään monen asiakkaan, sekä miesten että naisten, toiveita. Tällaiset häveliäisyyden huomioon ottavat käytännöt eivät ole ristiriidassa tasa-arvolain kanssa.

Vaikka tasa-arvolaki siis sallii tietyissä tilanteissa häveliäisyyssyiden huomioon ottamisen työhönotossa, työtehtäviä jaettaessa ja tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa, tasa-arvolailla ei voida velvoittaa työnantajia tai palvelujen tarjoajia ottamaan siivousjärjestelyissään tai muussa toiminnassaan häveliäisyyssyitä huomioon.

Ongelmana uimahalleissa kuten myös R:n uimahallissa on usein myös se, että niiden palveluksessa ei edes ole sekä mies- että naissiivoojia. Tasa-arvolain mukaan työnantajien tulee kuitenkin edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä ja että naiset ja miehet sijoittuisivat tasapuolisesti eri tehtäviin, myös esimerkiksi siivoustehtäviin. Tasa-arvovaltuutettu kehotti R:n uimahallia mahdollisuuksiensa mukaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa uusia siivoojia palkatessaan.

07.08.2009

kertaa luettu »