Hoppa till innehåll

Lausunto sukupuolen huomioimisesta rikoslaissa koventamisperusteena (TAS 340/2020, annettu 1.10.2020)

Oikeusministeriö pyysi tasa-arvovaltuutettua lausumaan hallituksen esityksen luonnoksesta, jossa ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia. Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain 6 luvun 5 §:n mukaiseksi koventamisperusteeksi säädetään rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Esityksen tavoitteena on korostaa sellaisten tekojen moitittavuutta, joiden perusteena on sukupuoleen liittyvä viha.

Lausunnossaan tasa-arvovaltuutettu kannattaa ehdotusta, mutta pitää sitä osin puutteellisena. Ehdotuksen tavoitteena on korostaa sellaisten tekojen moitittavuutta, joiden vaikuttimena on sukupuoleen perustuva viha. Ehdotuksen mukaan lähisuhdeväkivallan erityisluonne on sen sijaan nykyiseen tapaan mahdollista huomioida rangaistuksen mittaamista koskevien rikoslain 6 luvun 4 §:n yleisten periaatteiden nojalla. Tältä osin ehdotuksessa viitataan erityisesti korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 2020:20 ja Istanbulin sopimuksen kansallista toimeenpanoa koskeviin lain esitöihin.

Kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan kuitenkin johdonmukaisempaa näkökulmaa sukupuoleen perustuvan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen ja sukupuolen huomioimisen koventamisperusteena.

Ehdotuksessa olisi hyvä ymmärtää sukupuolen merkitys laajemmin kuin lähinnä ulkoisesti havaittavana henkilön ominaisuutena. Esimerkiksi Istanbulin sopimuksen 3 artiklan määritelmien mukaan "sukupuoli" tarkoittaa yhteiskunnallisesti rakentuneita rooleja, käyttäytymismuotoja, toimintoja ja ominaisuuksia, joita tietty yhteiskunta pitää sopivina naisille ja vastaavasti miehille (3 artikla c kohta). Tällaista sukupuolikäsitystä vasten on helpompi ymmärtää, mistä on kyse, kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta. Esimerkiksi Istanbulin sopimuksessa "sukupuoleen perustuva naisiin kohdistuva väkivalta" tarkoittaa väkivaltaa, joka kohdistetaan naiseen hänen naiseutensa vuoksi tai joka kohdistuu suhteellisesti useimmin naisiin (3 artikla d kohta). Myös YK:n naisten syrjinnän vastaisen sopimuksen noudattamista valvova CEDAW-komitea on antanut kaksi yleissuositusta liittyen valtion velvoitteisiin torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa (General Recommendation No. 19 ja No. 35).

Jatkovalmistelussa tulisi selvittää, miten lähisuhdeväkivalta voidaan huomioida koventamisperusteena. Esimerkiksi Istanbulin sopimuksen 46 artiklan mukaan sopimusvaltion on varmistettava, että jos rikoksen on kohdistanut entiseen tai nykyiseen kansallisessa laissa tunnustettuun puolisoon tai kumppaniin perheenjäsen, tämä voidaan kansallisen lain asianomaisten säännösten mukaisesti ottaa huomioon raskauttavana seikkana määrättäessä rangaistusta.  

Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että lähisuhdeväkivallan nostaminen nimenomaisesti rikoslaissa mainituksi koventamisperusteeksi olisi selkeämpi viesti siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta ja siihen liittyvät kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet otetaan vakavasti Suomessa. Myös rikosoikeuden laillisuusperiaate ja oikeusvarmuus puoltaisivat tällaista näkemystä. Tasa-arvovaltuutettu esittääkin, että jatkovalmistelussa pohditaan tarkemmin rikoslain 6 luvun 5 §:n muuttamista myös tältä osin. 

Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu 

Rikoslain vihavaikutinta koventamisperusteena koskevaan säännökseen lisättiin vuonna 2011 maininta seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvästä vaikuttimesta. Tuolloin lain esitöissä todettiin, että säännöksessä mainittuihin ryhmiin voidaan rinnastaan esimerkiksi sukupuolivähemmistöt erityistä suojaa tarvitsevina ryhminä (HE 317/2010 vp). Tämä todetaan myös ehdotuksessa. Sittemmin tasa-arvolakiin on lisätty nimenomainen säännös, lain 6 c §, jonka mukaan viranomaisen tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tämän huomioon ottaen tasa-arvovaltuutettu pitää ongelmallisena sitä, että ehdotettu lain muutos sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta viittaisi perustelujen mukaan vain naisiin ja miehiin, ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin ihmisiin kohdistuva viha olisi katsottava ”muuksi” rinnastettavaksi vaikuttimeksi. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt ovat kuitenkin erityisen alttiita esimerkiksi erilaiselle häirinnälle nimenomaan sukupuolivähemmistöön kuulumisensa vuoksi. Tasa-arvovaltuutettu pitääkin tärkeänä, että sukupuolen lisäksi säännökseen lisättäisiin maininnat sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta.

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan Lausuntopalvelu.fi:ssä.

22.12.2020