Lausunto hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi (HE 175/2026 vp; TAS/701/2026)

Tasa-arvovaltuutettu oli 29.9.2026 eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana valtion ensi vuoden talousarviosta. Valtuutettu kiinnitti lausunnossaan erityistä huomiota 
1) sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämiseen, 
2) työllisyys- ja sosiaaliturvatoimien sukupuolivaikutuksiin, 
3) osaavan työvoima saatavuuteen, 
4) hyvinvointialueiden tulevaisuustyöhön sekä 
5) palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanon edellyttämään ja tasa-arvovaltuutetun tehtävien hoitamisen edellyttämään riittävää resursointiin. 

Sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolivaikutusten arviointi

Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että esityksen painopiste on pääosin tasa-arvoa edistävien toimien kuvaamisessa ja varsinainen sukupuolivaikutusten arviointi jää paikoitellen epäselväksi. Julkisten varojen käytön kohdentumista ja oikeudenmukaisuutta voidaan arvioida nykyistä paremmin, kun talousarvioesityksen tosiasialliset vaikutukset eri väestöryhmiin ja sukupuoliin tunnetaan. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista tulee kehittää entistä vahvemmin sukupuolitietoisen budjetoinnin suuntaan.

Tasa-arvovaltuutettu pitää myönteisenä, että kaikki ministeriöt esittävät budjetoinnissaan sukupuolten tasa-arvoa koskeva yhteenvetotarkastelut. Ne eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia: osassa tavoitteita ja toimenpiteitä kuvataan yksityiskohtaisesti, osassa yhteys tasa-arvon todelliseen edistämiseen jää epäselväksi. Vähäiselle huomiolle jää se, miten lainsäädäntöuudistukset, leikkaukset tai määrärahat kohdentuvat eri sukupuoliin ja miten kohdennukset vaikuttavat esimerkiksi työllisyyden, pienituloisuuden ja koulutustason kautta sukupuolten tasa-arvoon.

Tasa-arvovaltuutettu esittää lausunnon liitteessä lyhyen katsauksen vuoden 2027 talousarvioesityksen pääluokkiin sisältyvistä sukupuolten tasa-arvoa koskevista yhteenvetotarkasteluista. Katsauksessaan valtuutettu nostaa esiin huomioita siitä, miten sukupuolivaikutuksia voitaisiin tehdä hallinnonaloittain näkyvämmäksi.

Työllisyys ja sosiaaliturvan muutokset

Vuoden 2027 talousarvioesityksen keskeiseksi tavoitteeksi mainitaan työllisyyden vahvistaminen. On hyvä muistaa, että talousarvion työllisyystoimien vaikutukset kohdistuvat eri tavoin naisiin ja miehiin muun muassa työmarkkinoiden segregaation vuoksi. Sukupuolivaikutuksien arvioinnissa tulisikin huomioida työmarkkinoiden segregaation lisäksi koulutuksen segregaatio, määräaikainen ja osa-aikainen työ sekä pyrkimys palkkaerojen kaventamiseen. 

Työllisyyttä, koulutusta, verotusta ja sosiaaliturvaa koskevat muutokset eivät jakaudu väestössä tasaisesti. Uudistuksiin sisältyy merkittäviä sukupuolten välisiä vaikutuseroja. Viimeaikaisten selvitysten mukaan hallituskaudella sosiaaliturvaan tehdyt muutokset ovat kohdistuneet kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten yksinhuoltajien (joista naisia 87 %) perheisiin, monilapsisiin perheisiin, maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asemaan sekä nuorten aikuisten toimeentuloon. Myös lapsiperheköyhyys on lisääntynyt. 

Talousarvioesityksen vaikutusten arvioinnissa olisi tärkeää tarkastella nykyistä systemaattisemmin työllisyystoimien, koulutus- ja sosiaaliturvapoliittisten ratkaisujen sekä toimeentulo- ja muuhun sosiaaliturvaan tehtävien leikkausten vaikutusta naisten ja miesten asemaan.

Hyvinvointialueiden tulevaisuustyö

Valtuutettu kiinnittää lausunnossaan huomiota lisäksi hyvinvointialueiden tulevaisuustyöhön. Siinä tulisi kyetä tunnistamaan nykyistä paremmin, miten palvelut tavoittavat eri väestöryhmiä ja millaisia vaikutuksia esimerkiksi lainsäädäntöuudistuksilla on käytännössä. Väestön ikääntymisen, hoivan järjestämisen, henkilöstön saatavuuden sekä palveluiden alueellisten muutosten vaikutukset kohdistuvat naisiin ja miehiin osittain eri tavoin. Sukupuolivaikutusten arvioinnin tulisikin olla osa tulevaisuustyön tietopohjaa ja kehittämissuuntaviivoja.

Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanon resurssit

Tasa-arvovaltuutettu ilmaisee huolensa palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanotehtävien budjetoinnista. Valtuutetulle on ehdotettu merkittävää määrää uusia seuranta-, analysointi-, raportointi- ja kehittämistehtäviä, mikä vaikeuttaisi lain soveltamista ja vaarantaisi tasa-arvovaltuutetun edellytykset hoitaa perustehtäväänsä riippumattomana lainvalvojana. Valtuutettu pitää tärkeänä, että eduskunta arvioi huolellisesti budjetoitujen resurssien riittävyyttä valtuutetun koko toimintakenttään.

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä (pdf).

Annettu 25.9.2026
 

01.10.2026